Kotielämää - kirppislöytöjä - käsintehtyä - pihahommia - kaikkea kotoisaa

tiistai 20. marraskuuta 2012

Valamon kissat

Vietin kesäkuun alussa muutaman päivän siellä itänaapurissa, Valamossa. Kyseessä oli ensimmäinen Venäjän matkani, mutta toivon mukaan ei viimeinen. Menetin nimittäin sydämeni Laatokan ihanalle Valamon luostarille ja sen lukuisille sivuluostareille, eli skiitoille. Toivottavasti pääsen sinne uudelleen kesällä. Pääkirkko oli isojen rakennustelineiden peitossa, mutta sisältä täysin käytössä. Pieniin kirkkoihin skiitoissa ei kaikkiin päästetä vierailijoita, eikä naisia. Naisilla pitää olla kirkoissa huivi hiusten peittona ja hame, joka peittää polvet. Huiveja ja hameita saa lainata portilta tai kirkon ovelta.

Lada portin pielessä, paikallisväriä...



Matka alkoi täältä kotikaupungistani tilausajobussilla. Ylitimme rajan Vainikkalassa ja suuntasimme Laatokan ympäri kohti Sortavalaa. Tiet olivat surullisessa kunnossa, täynnä kuoppia ja vaarallisia mutkia. Matkalla Sortavalaan näimme teiden varsilla paljon ristejä, kukkia ja kynttilöitä. Perillä Sortavalan Seurahuoneella vietimme ensimmäisen yön. Ulkoa päin hotelli Seurahuone oli surullisen näköinen, mutta huoneet olivat juuri remontoidut, puhtaat ja raikkaat.



Sortavalasta nousimme laivaan, joka vei meidät Valamoon. Valamossa vietimme pari päivää ja yhden yön. Kuvasin paljon, silläkin uhalla, että kuvien laatu nyt on mitä on... Erityisesti kuvasin tietenkin nähtävyyksiä, kuten kirkkoja yms. mutta myös kissoja, joita kuljeksi vapaana kukkapenkeissä köllötellen ja pensaissa piileskellen.

 
 

Toisen päivän iltana suuntasimme Valamosta laivalla Käkisalmeen, jossa vietimme seuraavan yön. Käkisalmessa ehdimme käydä pienen iltalenkin ennen nukkumaan menoa, muuten kaupunki jäi tutkimatta.

Suloinen pörröhäntä, uninen ja raukea...
 
Varjossa on hyvä makoilla, tarkkailla maailman menoa...
 
 
Viimeisenä päivänä suuntasimme Viipuriin ja sieltä taas kotimaan rajalle. Ihanalta tuntui, kun mukana olleet vanhemmat ja kokeneemmat Venäjän matkaajat kajauttivat heti rajan ylityksen jälkeen laulun: "Kotimaani ompi Suomi, Suomi armas synnyinmaa..."

6 kommenttia:

  1. Olen käynyt vain Suomen Valamossa, mutta sielläkin oli upeaa. Olisipas hienoa käydä Venäjällä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin kävin siellä muutamia vuosia sitten leirikoulureissulla. Yövyimme yhden yön siellä ja ehdimme vähän kierrellä aluetta. Kovasti tykkäsin siitäkin.

      Poista
  2. Valamo on varmaan hieno matkakohde, olen kuullut muidenkin kehuvan kovasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se oli. Ihanan siisti oli sen ulkokehällä sijaitseva hotellikin. Mutta viideltä aamulta alkoi kuulua käytävän kaiuttimista kirkonmenot. Käänsin kylkeä ja nukuin kahdeksaan, jolloin menin sitten kirkkoon myös.

      Poista
  3. Teillä oli hyvä reissu, minun tekisi mieli joskus käydä valamon luostarissa
    jos tulisi sellainen tilaisus,Heinävedellä kyllä olen käynyt,ja se oli hieno kokemus

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli tosiaan mukava reissu. Isäni oli mukana ja samoin minut kastanut luterilainen pappi, jolla oli valtavasti tietoa sekä Venäjän oloista, että myös ortodoksisuudesta ja Valamon historiasta. Näiden vanhojen miesten turinointia oli kiva kuunnella bussissakin.

      Poista

Kiitos kommentistasi! Poikkeathan toistekin luokseni!