Tarjottimen tuunausta - kirppislöydöstä käyttöön!

Olen joskus jo kuukausia sitten ostanut paikalliselta kirppikseltä tarjottimen, josta minulla oli jo ostovaiheessa selvä visio. Halusin sen laittaa ihan uuteen uskoon, ihan vaan kokeilumielessä, sillä en ollut sellaista aiemmin tarjottimen kanssa kokeillut. Välillä jo muutin suunnitelman, meinasin laittaa mosaiikin siihen päälle, mutta sitten päätin, että mosaiikki tulee siihen seuraavaan (!) tarjottimeen.

Mies kyllä hiukan nikotteli, kun tarjotin tarkasteli. Sehän oli hiukan rikki, kulunut ja vähän likainenkin. No, mitäpä moisesta, totesin itsekseni, sillä voihan sen puhdistaa, liimata ja pohjamaalata, sitten vielä pintamaali ja koristelu... Eikä hintakaan ollut kuin 1,50 euroa. Ja siitä se sitten taas lähti!

Tässä lähtötilanne. Varsinkin kädensijojen kohdalta

likainen, pohja myös hiukan rasvainen, mutta malliltaan kiva!

Liimasin pohjan puolella reunassa olleen särön ihan perinteisellä,

vesiohenteisella liimalla. Muoviset puristimet riittivät pitämään

liimauksen paikoillaan kuivumisen ajan. Muista pyyhkiä mahdolliset

purseet heti, jotta liimauksesta tulee siisti!

Hioin tarjottimen kevyesti. Kannattaa hioa puun syiden suuntaisesti,

ettei tule raitoja. Hiontapölyn puhdistus oli seuraava vaihe. Sitten poistin rasvaa

ja muuta likaa puhdistusaineella, joka on liuotinpohjaista, rasvaa poistavaa.

Pohjamaalaus tehtiin pihalla, spraymaalaamalla tartuntapohjamaalilla.

Ei suinkaan pyörän päällä, mutta kuivumassa tarjotin köllötteli tarakalla katoksen alla.

Pohjamaalin kuivuttua tarkistin pinnan ja totesin sen olevan siisti.

Maalasin tarjottimen vesiohenteisella, puolihimmeällä

Helmi-kalustemaalilla. Tykkään käyttää vesiohenteisia maaleja,

jottei tarvitse kauheasti hengitellä liuotinaineita! Pinta tuli maalattua pohjasta kahdesti,

päältä kolmasti. Korjasin myös muutamia valumia, hiomalla kevyesti ja maalaamalla.

Leikkasin kontaktimuovista sablonan, jolla sain tuputeltua tarjottimeen

haluamani tekstin. Minulla on peltinen kyltti, jossa on sama teksti myös,

joten siitä sen kopioin. Vintage-intoilijallehan se on sopiva!

Tästä erottuu vain himmeästi tarjottimen pintaan liimattu kontakti.

Sekoittelin siniharmaata väriä akryylimaaleista.

Vaaleansinisen joukkoon muutama tippa mustaa ja se oli siinä!

Tuputin on myös löytynyt kirppikseltä uutena. Käytä aina paperilautasta

tms. alustaa, jonka kautta laitat maalin, jotta se ei jää könteiksi tuputtimeen.

Vinkki: hyvä tuputin syntyy vaahtomuovinpalasta, jonka työnnät esim. filmipurkkiin.

Niitä olen saanut aikoinaan valokuvausliikkeestä, mutta digiaikana voi käyttää muitakin pikkupurkkeja, esim. lääkkeistä saatavia tyhjäksi tulleita muovipurkkeja.

Kun teksti oli tuputeltu, nappasin kontaktimuovin nopeasti pois.

Luulen, että sen olisi pitänyt antaa olla hieman kauemmin, jotta

maali ei olisi lähtenyt leviämään. Mutta lopputulokseen se tekee hieman sellaista

kaipaamaani rosoa ja "vanhan tuntua", joten ei haittaa.

Ja siinä se nyt kuivuu, odotellen käyttöä. Mietin, lisäisinkö tekstin alle vielä jotain.

Leiman tai tähtiä? Saa nähdä. Jämämaali on odottamassa ilmatiiviisti pakattuna purkissa.

Nimittäin täsmälleen saman sävyn sekoittaminen on aina tuskastuttavaa.

 

Siinä tarjottimeni tuunaus. Tämä tarjotin on kooltaan aika reilu, joten siihen voi vaikka ulos kattaessa lastata kahvikupit, maidot ja tarjottavat. Hyvin mahtuu. Tai ehkä voin odotella kahvia sänkyyn...

 

Pitkä sepustus, mutta kiva jos jaksoit lukea! Vinkkejä ja mielipiteitä otan mieluusti vastaan, sillä monilla teistä voi olla parempaa tietoa ja taitoa tuunauksiin!

 

Mukavaa lauantai-iltaa ja viikonlopun jatkoa!

 

 

Maalaushommiin, mars!

Laitoin vähän vipinää kinttuihin ja sysäsin liikkeelle pitkään, pitkään odotelleita hommia. Olen niitä ihmisiä, joiden oikeasti täytyy tehdä itselleen tällaisia "rynnäköitä", jotta valmista alkaa tulemaan. Huomaan, että 10 viikon lomani aikana en ole vieläkään saanut tartuttua kaikkiin niihin juttuihin, joita haaveilin tekeväni tänä kesänä. No, onhan toki lomalla vaan lomailtavakin, mutta monet näistä jutuista ovat oikeasti niin mieluisaa tekemistä, että sehän on lomaa parhaimmillaan.

Ensinnäkin, juniorin huoneena 20 vuotta sitten palvellut, pienin neljästä makuuhuoneesta, on nyt tyhjennetty viimein varastokäytöstään. Siinä oli useiden vuosien ajan tosin minun ompeluhuoneeni, mutta sen vaihdoin keväällä isompaan huoneeseen. Tästä tulee nyt huone, jossa teen kirjoitushommia, bloggailen ja vaikkapa opiskelen, joka onkin minun arkeani lähes aina. Keksin nimittäin aina jostain jotain uutta opiskeltavaa, milloin verkkokursseina, milloin ihan vaan itseopiskeluna.

Ensin siis tavarat huitsin nevadaan! Sitten lähtee tapetti seiniltä. Yläosassa oli tuollainen äklö-ysäri-baby-lila-valko-raita-tapetti... Ja alaosa oli maalattu lilaksi. Väri siksi, että odotin vauvaani vielä sitä valitessani, enkä halunnut tytön tai pojan huonetta, vaan pelkän vauvanhuoneen. Välissä oli vielä leveä nalleboordi.

Meidän nuoriso kuitenkin jo aikoja sitten pyöräytti huonejärjestyksen uusiksi, joten tässä huoneessa ei ole asunut kukaan n. 15 vuoteen enää. Siksihän sille kävikin niin, ettei sitä ole tullut rempattua aiemmin. Nyt kuitenkin iski senkin aika, mummu ihan liekeissä täällä on häärinyt huonetta kuntoon!

Tapetin poistoa

 

Onneksi täältä tuo tapetti myös lähtee pois, eikä temppuile. Kostutan spraypullolla ja repäisen irti. Siinä se. Kunhan tapetti on poissa, alkaa kolojen tasoitus ja sitten pohjamaalaus. Vedän kaikki seinät ensin valkoisella pohjamaalilla, sillä tuo lila kuultaa takuuvarmasti muuten läpi alaosista. Lisää kuvaa voin tarjoilla, kunhan sinne asti pääsen hommassa.

 

Kalusteet pitää myös sitten maalata, sillä huoneeseen tulee pieni, vanha työpöytä, joka on isäni isoisän tekemä. Siihen olen uhrannut jo edelliskesänä lukuisia työtunteja, että sain vanhan, ORANSSIN maalin pois! Kenenköhän älynväläys on ollut maalata kaunis, vanha kaluste oranssiksi?

 

Pöydässä on edessä kaksi laatikkoa, jotka ovatkin jo maalattavina.

Päädyistä tykkään erityisesti, nuo kolme pinnaa ovat kivat.

Tässä vielä kuultaa sitä vanhaa oranssia väriä.

Kirppikseltä löysin tuolin, josta olen myös maalikerroksia poistellut.

 

Tuolin ostin Kirjokaaren kirppikseltä, jossa tulee harvakseltaan poikettua. Ystäväni Anne kutsuu sitä mummokirppikseksi, koska siellä on enimmäkseen sellaista lahjoitustavaraa, ei mitään ihmeellistä, muodikasta tai himoittuakaan. Mutta joskus löytyy jotain, siksi kannattaa kyllä poiketa. Siellä on sellainen tapa, että he maalaavat huonompikuntoisia kalusteita jollain paksulla maalilla, samoin kuin kierrätyskeskuksella. Minusta on kurjaa, kun sellaista tehdään, sillä se on todellakin liian  paksua, värit ovat aika yök ja sitten ostaja joutuu maalinpoistohommiin heti alkuunsa. Huonosti maalattua jälkeä en kestä, ellei se ole ihan omaa ihanaa kädenjälkeäni! Eli siis muut eivät saa maalata rumasti, minä vaan!

 

Olen ostanut Helmi-pohjamaalin ja vaalean, hiukan sävytetyn Helmi-maalin jo valmiiksi ja huomenna ehkä alkaa maalin sively kalusteisiin. Päivällä käyn ensin hautajaisissa, mutta illemmalla ehkä hautaudun tuonne suloisen viileään autotalliin maalaamaan! Siellä on oikeasti miellyttävän viileää myös näin helteellä ja isäntä jo ehdottikin retkeä sinne yöksi... Kiva paikka nukkua autonrenkaitten ja voimanostopenkin välissä...

 

Lomapäiviä on jäljellä enää muutamia, joten nyt on täysi höyry päällä. Huomenna haemme myös meidän pikkuprinsessalle kummityttöni vanhan Ikean Minnen-sängyn. Kummityttö kasvoi siitä ulos, kun taas pikkuprinsessa on ehkä vielä paremmassa tallessa pinnasängyssä. Mutta onpahan valmiina, äkkiä senkin aika tulee! Ystävättäreni lupasi minulle ihanan, vanhan mankelin, jonka ehkä roudaamme kotiin myös. Sen aion sijoittaa ulos, uskokaa tai älkää! Siihenpä tuleekin kukkia!

 

 

 

 

 

Keittiön uudet tuolit

Meidän keittiössä on vanhat, tylsät tuolit. Ei siis sellaiset oikeasti vanhat, antiikkituolit, vaan sellaiset 90-luvun alussa ostetut, taloon muuttaessa hommatut tusinatuolit! Ne olivat ihan toimivat kyllä aikanaan ja tokihan niitä on koko 22 vuoden ajan käytetty päivittäin, mutta... Kyllästyin niihin jo aikaa sitten!

Kirppiksiä kierrellessäni olen kyttäillyt uusia tuoleja, mutta koska muka piti olla 6 samanlaista tuolia, en ole niitä koskaan mistään löytänyt. Eipäs, kerran kyllä olen antiikkiliikkeestä löytänyt, mutta kuuden tuolin hinta oli minulle liian kova sillä hetkellä!

Nyt kesällä kuitenkin löysin mieluisia tuoleja paikalliselta Hakakirppikseltä. Niitä on tosin neljä, mutta mitäpä tuosta! Pöydän päihin voin aivan hyvin laittaa erilaiset tuolit, tai sekoitella koko pakan mieleiselläni tavalla. Nyt siis etsin vielä kahta tuolia, jotka onkin helpompi bongata jostain, kuin kokonainen sarja tuoleja.

 

Nappasin tuoleista tietenkin kuvia ja sen jälkeen ne päätyivät "the autotalliin", joka on täynnä kaikkea mukavaa tuunausta tai maalausta odottavaa jo ennestään... Näissä on nimittäin vähän vikoja, joitten takia ajattelin niitä fiksailla. Yhdessä on liimaukset hiukan auenneet, se on kyllä helppo korjata. Toisen istuinosa on haljennut, mutta senkin voisi liimata ja paklata puukitillä ennen maalausta... Kolmannessa on jotain merkillisiä rinkuloita istuimessa, en tiedä mistä lie tulleita. Kannattaako nämä maalata, mitä olette mieltä? Minusta ne ovat kyllä aika nätit näinkin, jos vaikka laittaisi istuintyynyt vaan ja antaisi vikojen jäädä piiloon sinne alle... Nätit ne olisivat vaaleiksi maalattuinakin! Miten sen osaa päättää? Siksi ne ovatkin vielä vähän niin kuin vaiheessa....

Yritän nyt viimein päättää, mitä teen niille, sillä en malttaisi millään odottaa, että saan nämä kivat kirppislöytöni käyttöön!