Omilla mitoilla - onnistumisen iloa!

Olin edellisenä viikonloppuna, eli reilu viikko sitten jo Pälkäneellä, Keltaisessa talossa järjestetyllä alusvaateompelukurssilla. Kurssin järjestäjä oli tamperelainen Make Bra -niminen yritys, joka myy nettisivuillaan kaikenlaisia tarvikkeita alusvaatteita varten. Lisäksi myynnissä on rintaliivien ja alushousujen kaavoja, joista osa on perinteisesti paperilla ja osa netistä ladattavia. Ihastuin niin kovasti ajatukseen, että voisin tehdä itse jopa alusvaatteenikin, että päätin tutustua aiheeseen hieman tarkemmin.

Ostin jo aiemmin syksyllä muutamia kaavoja ja peruspaketit tarvikkeita. Suunnittelin rintaliiveihin perehtymistä ensin itsekseni, mutta lopulta tulin toisiin ajatuksiin. Totesin, etten kuitenkaan ehkä osaa käyttää kaikkein fiksuimpia ja kätevimpiä työtapoja, kun en tällaisia ompeluksia ole aiemmin tehnyt. Kynnys tuntui aluksi korkealta ja päädyin pyörittelemään tarvikkeita ja kaavoja, keräämään rohkeutta ja tietoa, mutta siltikään en saanut aikaiseksi aloittaa.

Päätin lopulta, että opettelen tämän oikein kunnolla, alusta alkaen ja oikeilla, käytännössä testatuilla työtavoilla. Niinpä sitten ilmoittauduin kurssille, jolla saisin asiantuntijan opastuksella perehtyä ensimmäisiin itsetehtyihin rintaliiveihini. Ja voi, miten tyytyväinen olenkaan kurssiin ja siellä tekemiini uusiin rintaliiveihin.

Koska kurssin opettaja, Annele Isomäki, oli apuna, sain valittua juuri oikean koon ja sen perusteella tein sovitusversion ensin. Sovitusversiossa on vuorimateriaalista tehdyt kupit ja tuo rintaliivien osa, johon kupit kiinnitetään, tehtiin vain jostain satunnaisesta kankaasta jättäen taakse solmimisvaraa sovitusta varten. Sovituksessa ammattilaisen apu oli tärkeää. Näissähän ei suoraan koot mene niin, että voisit vain valita sen koon, jota valmisliiveissä olet ostanut. Vasta kokeilemalla löytyy se oma malli ja koko. Jokainenhan meistä on erimallinen ja sen voi itse ommellessa huomioida.

Liivit ovat siis pehmustetut, kaarituelliset ja ah, niin mukavat päällä!

Tässä ensimmäiset koskaan ompelemani rintaliivit. Pallokangas on hyvin

joustavaa, EK:n palalaarista löydettyä toppikangasta viime kesältä.

Tässä ovat toiset, jotka tein toisena kurssipäivällä hieman eri

mallilla. Näissä tuo kirjava kangas on kirpputorilta löytämästäni liukkaasta

tunikasta. Kokojen valinta tässäkin oli tärkeä vaihe, sillä tästä mallista ei

sopinutkaan sama koko, jota käytin noissa mustavalkoisissa. Nyt ne ovat minulle

täydelliset, istuvat ja mukavat! Ja vielä oikein pirteän näköisetkin.

Tässä sovitusversioni. Sovittaessa tarvitaan myös kaarituet,

jotta liivit istuvat ja todellisen sopivuuden pystyy arvioimaan.

 

Kertoilin kurssikuulumisia heti tuoreeltaan muutamissa Fb-ryhmissä ja kuulinkin, että kiinnostuneita oli paljon. Moni halusi tietää lisää ja jotkut ovat jo ilmoittautuneet kursseille. Suosittelen lämpimästi kurssin käymistä kaikille, joita omien alusvaatteiden ompelu kiinnostaa. Kotona minulla on nyt tarvikkeita useampiinkin liiveihin. Aion seuraavaksi testata hieman erilaista mallia taas. Näistä kolmesta mallista sitten voin tehdä erilaisia versioita, reippaampia ja romanttisempia, aina materiaalista riippuen. Lisäksi minulla on tuo Make Bran alushousukaava ja muutamia muitakin kokeiluun meneviä alushousujen kaavoja, joiden avulla teen näihin rintaliiveihin sopivat pöksyt itselleni myös. Ja mikä ihaninta, niitä voi tehdä niin monet, kuin vaan materiaalia riittää.

 

Nyt olen saanut uuden kipinän ja valtavan innostuksen, sillä tässä oli paljon kivoja ja tarkkuutta vaativia työvaiheita. Ompelukoneen käsittelytaito toki on hyvä olla sujuva, sillä näissä ompeluksissa täytyy saada ompeleet sinne, minne on tarkoitettukin. Mutta kurssin käytyään jokainen osaa jo ohjeitakin tulkita eri tavoin ja tietää oman koneensa säädöt kullekin ompeleelle, joita rintaliiveissä käytetään. Lähinnä tarvittiin suoraommelta ja erilevyisiä siksakkeja.

 

Nyt voin entistäkin sitoutuneemmin seistä päätökseni takana ja sanoa, etten osta uusia vaatteita vuoteen. Aloitin projektini 30.8. ja nyt jäljellä ovat enää sukat ja sukkahousut, joita toki joudun hankkimaan. Kaiken muun voin ommella itse, neuloa itse tai ostaa kirppiksiltä. Se on minulle suuri ilo ja ylpeyden aihe! Lähtekääpä kurssille ja liittykää joukkoon!

 

Mukavaa alkanutta viikkoa ja syksyisiä päiviä!

 

 

Saisinko mahdollisimman pitkän jatkojohdon, kiitos!

Olen jälleen lähdössä sinne kauas, tiettömien taipaleiden taakse. Ompeluvire olisi nyt jotenkin vaan niin valtava, että tuossa jo kyselinkin reilun 10 km:n jatkojohtoa... Ei, ei käy nyt valittaminen, on vaan oltava ompelematta vähän aikaa. Tänään olen kuitenkin vielä ompeleskellut kotosalla.

Mies sai parit bokserit, joista toiset ovat päällä ja toiset jo pyykissä. Malli löytyi viimein Suuri Käsityö -lehdestä 9/2007. Nyt osui ihan nappiin tuo kaava ja mies oli todella tyytyväinen eilisiin ja tänään ompelemiini toisiin boksereihin. Olen toki ommellut noita erilaisia boksereita aiemminkin, mutta toiveena on ollut vähän istuvampi malli. Tuo kaava vaatiikin sitten joustoa ihan kunnolla, että niissä pystyy liikkumaan.

Samassa lehdessä oli ns. Nuori suunnittelija -malli, josta kiinnostuin ja ompelin itselleni sillä kaavalla kokeilupaidan. Ehkä voisin toteuttaa sillä ihan varsinaisen, käytettävänkin vaatteen, sillä sehän olikin ihan kiva. Sitten, kun se valmistuu joskus, laitan kyllä kuvaa siitäkin.

Mustavalkoinen pallokuosillinen ja erittäin joustava, laskeutuva trikoo, on muistini mukaan peräisin EK:n palalaarista. Siitä olen aikaa sitten jo päättänyt ommella topin, jossa on raskaasti laskeutuva pääntie, mutta kaava on ollut hakusessa. Sellainen löytyi Ottobre Woman lehdestä 2/2010. Malli on nimeltään Linnea. Tätä muokkasin hiukan, jotta sain vielä enemmän tuota laskeutuvaa kangasta etupääntielle. Tälle on kyllä tiedossa jo käyttöäkin, joten olen tyytyväinen.

Hihaton toppi, Linnea!

Ihan sopivasti sain siihen tuota lisäväljyyttä, joka laskeutuu kauniisti.

 

Perkasin tuota lehtipaljouttani muutamia kaavoja etsiskellen ja SK:n numerosta 2/2007 osui silmiini kaava, jota piti myös kokeilla. Siis naisten bokserit. Minulla on Evelace -merkkisiä boksereita ollut treenikäytössä vuosia ja niihin olen ihan koukussa. Nyt testasin vähän toisenlaista bokserikaavaa ja huomasin, että sekin on oikeastaan aika kiva päällä. Tämä on jotain jämätrikoota, joka sisältää myös lycraa, mutta saisi ehkä olla alusasuneulosta, liukkaampaa ja vieläkin joustavampaa. Kuminauha ei ole oikein nätti tuossa, kun oli vain tuollaista tavallista leveää kumpparia mustana.

Etsiskelen tämän tyyppistä alusvaatekuminauhaa, mustaa. KVK:lla ilmeisesti ainakin olisi ja joku vinkkasi, että Karnaluksissa voisi myös olla. Tämä kuminauha on ostettu joskus kilohinnalla. Minulla oli niitä eriväreissä, miesväen pitkiin kalsareihin ja boksereihin lähinnä. Tämä on jäänyt, kun on selkeästi naisten, pitsireunainen kun on. Tuolta reissusta tultuani vasta aionkin ottaa ja tilailla jostain tai ehkä käyn Karnaluksistakin katsomassa ensin. Äkkiä tästä Tallinnassa pyörähtää päiväsiltään.
Kiitos kaikille vinkkejä antaneille, monta hyvää ostopaikkaa tuli niissä kerrottua. Reissun jälkeen alan ommella alusvaatteita urakalla, sillä olen aikeissa tilata myös Make Bra -kaavat ja tarvikkeita sieltä myös.

Pöksyjä, boksereita ja muuta kivaa myöhemmin.

 

Tein muuten viikonloppuna muutamia näitä valeampiaispesiä kaverille, jonka kotona ja mökillä ovat ampiaiset innostuneet pesiään rakentelemaan. Odotan innolla, onko niistä apua. Sanotaan, että ampiaiset eivät tee pesää paikkaan, jossa jo on pesä. Siihen tämä siis perustuu.

 

Valeampiaispesät lähdössä!

 

Nyt palailen ompelemaan. Valmistua pitäisi vielä ainakin vihreä "inttipoolo", eli siitä armeijan ihanasta poolosta tekemäni oma versio. Minulla on sitä oikeaa neulosta, jonka ostin eräältä kiertävältä myyjältä. Hän oli ostanut kankaita erän ja saanut tätä siinä kaupassa. Otin koko pakan, sillä meillä on maastossa liikkujia monta ja kaikille varmasti kelpaa tällainen paita. Pakkaamisen ohessa on kiva paeta ompelemaan, ihan kuin lähtöä ei olisikaan vielä lähipäivinä.

 

Mukavaa alkanutta viikkoa!

 

 

Ylläriveivinä tänään sipuliboksereita pojille

SaVaWay-yllätysveivinä tänä iltana piti ommella Royal-tuotteen toimittamasta trikoosta jotakin. Aikaa oli taas se perinteinen kaksi tuntia, eli 21-23 välisenä aikana pitäisi jotain saada aikaiseksi. Tein ensin 17 korttia oppilailleni, sitten vasta aloin leikellä kangasta. En kerta kaikkiaan tänään keksinyt yhtään mitään uutta ja innostavaa. Kangas oli puuvillalycraa, joten se oli kyllä ihan miellyttävän tuntuista. Värit ja kuosi kuitenkaan eivät oikein sopineet itselle, eikä pikkuprinsessalle, joten aloin sitten miettiä poikia, jotka ovat tummempia ja ruskettuneen värisiä ympäri vuoden. Heillehän kangasta voisin käyttää, mutta sitä ei ollut kovin paljoa. Eli näin siinä sitten kävi, että parit bokserithan siitä sitten syntyi - taas. No, niitä kyllä aina tarvitaan.

Pohja on selkeän oranssi. Kuviot, jotka muistuttavat mielestäni lähinnä sipulia, ovat keltaiset ja niissä on tummaa ruskeaa. Sinänsä aika hauska kuosi, väri ei vaan nyt iskenyt ensi alkuun ollenkaan. Mutta kuinkas kävikään....

Tässä kuvassa värit toistuvat ihan väärin

Tässä lopputulos! Tykkään!

 

Kahdet bokserit syntyivät alle tunnissa leikkuineen ja ompeluineen. Nyt laitoin niihin kaksi erilaista kangasmerkkiä, jotta pojat tunnistavat taas omansa. Kaava on edelleen vanha, tuttu, Ottobre 4/2004 -lehdestä. Mitäpä sitä muuttelemaan, kun on niin toimiva. Lopputulos yllätti, sillä se on reipas ja iloinen, ihan meidän poikien tapaan. Mummun alusvaatetehdas taas pyöri, mutta jotain muutakin syntyi ompeluhuoneessa tänään. Huomenna palaan niihin, sillä ne menevät huomenna lahjaksi...

 

Viimein työaamu huomenna, sitten alkaa opettajan kesäloma!

 

 

Pikkaritehtaalta, iltaa!

Pikkuinen prinsessa on jättänyt vaippavaiheen ja tarvitsee kivoja pikkupöksyjä kesäkäyttöön. Mummun tekemät ovat olleet sopivia testauksen perustella ja nyt jo käytössäkin, joten tein sitten lisää samalla kaavalla. Kyllä näillä kai kesä mennään, kun entisiä on jonkin verran ja nyt tuli kuudet vielä lisäksi. Kuvat ovat suorastaan julmetun huonoja, joten pahoittelen... Mutta innoissani halusin heti ne kuvata ja huomenna jo viedä tyttöselle käyttöön. Kaava on Ottobren lehdestä 6/2013. Koko on 92 cm.

Ei näihin kangasta mene juuri ollenkaan...

Kustakin kolmesta trikoopalasta leikkasin kahdet

Lahkeensuissa on Framilonit ja siksakilla tikkaus

Vyötäröllä kuminauhakuja, jossa pehmeä kuminauha

 

Ja koska pikkuiselle prinsessalle tulee tehtyä kaikenlaista, ei tietenkään sovi unohtaa mummun poikasia, jotka saivat kumpikin kirkkaanväriset raitabokserit. Jotta he ja kotiväki erottavat, kummalle kuuluvat kummatkin, laitoin isommalle herralle crossimotskarin ja  pienemmälle skootterin tuohon eteen keskelle. Näistä he itsekin tunnistavat omansa helposti. Kokoero on nimittäin näillä kahdella vain yhden kokonumeron verran, eikä sitä välttämättä lapsen silmin ainakaan ole niin helppoa todeta.

 

Boksereiden materiaali on puuvillalycraa, joka on pojille minusta paras materiaali alusvaatteisiin. Isommille tyttösillekin se on hyvä, mutta pienellä ei tarvita ihan niin "istuvia" pikkareita vielä. Malli on Ottobren lehdestä 4/2004. Isommat ovat kokoa 128 cm ja pienemmät 122 cm. Pojat ovat molemmat hoikkia.

Kuvassa raidat vilistävät, luonnossa ovat rauhallisemmat

 

Näiden parissa meni pari tuntia, ensin leikellen ja sitten sarjatyönä ommellen. Kuuntelin kaiken aikaa niin innolla äänikirjaa, että hämmästyin välillä CD:n loppumista. Dan Browinin Murtumaton linnake on juuri ratkaisuvaiheessa... Huomenna jatketaan, jotta selviää, miten Davidin ja Susanin siinä käy.

 

Nyt odotan innolla, ehtiikö posti tuoda perjantaiksi Savaway-ylläripaketin, josta pitäisi perjantai-iltana veivata jotain... Toivotaan parasta! Helatorstaina osallistun vapaaehtoishommiin, kun seurakunnan tiloissa järjestetään sotaveteraaneille lounas. Olen lupautunut sinne avustamaan parhaani mukaan, joten luvassa on touhua heti aamupäivästä alkaen.

 

Hyvää Helatorstaita!

 

 

 

 

Pingviinitanssia ja pikkupöksyjä

Perjantaisin olen nyt muutaman kerran osallistunut sellaiseen ns. yllätysveiviin, jossa ideana on, että kangas tilataan täysin "sokkona". Tilaat, saat paketin ja maksat, sitten sovittuna aikana saat ommella siitä jotain ja esitellä tuotokset. Tuo Naisten päivä oli ensimmäinen tällainen,  jossa olin  mukana ja nyt sitten eilisiltana oli toinen.

Paketti tuli postissa jo ajoissa, mutta annoin jännityksen kasvaa sinne perjantaiaamuun saakka. Avasin sitten perjantaina innoissani kuoren.

Paketista paljastui kivan näköinen Pingviinitanssi-trikoo. Trikoo tuntui pehmeältä ja mukavan joustavalta, mutta sitä ei ollut kovin suurta palaa. Mietin koko ajan kuumeisesti, mitä ihmettä siitä voisin tehdä, sillä itselleni en ainakaan nähnyt sen olevan sopiva, enkä myöskään uskonut sen riittävän miehelleni esim. boksereihin. Ja sitten se välähti! Jos ei riitä isompiin, miesten boksereihin, niin onhan minulla ne pikkumiehet, mummun muruset, joille toki riitäisi! Ja niin aloin etsiä kaavaa.

 

Kaava löytyi melko nopeasti, sillä muistelin sellaiseen hiljattain lehtiä selatessani törmänneenikin. Ja lehti oli omassa hyllyssä, kuten yleensäkin. Ottobren numerossa 4/2004 oli täydellisen näköinen bokserien kaava, josta piirsin koon 122 cm, jonka kuvittelisin vielä olevan Eetu Eskarilaisen kokoa. Toki nämä pojat ovat pitkiä ja hoikkia, kuten isänsä, mutta boksereiden koko näyttäisi mielestäni juuri passelilta hoikkikselle. Ja niin aloin hommiin, tosin vasta klo 22 tienoilla varmaan, vaikka veivien ompeluaika onkin klo 21-23. Ja kun olin kaavan piirtänyt, leikannut ja kankaankin leikellyt, surisi meillä saumuri samaan aikaan, kun CD:ltä kuuntelin Dan Brownin Murtumaton linnake-nimistä romaania, jonka olen lukenut jo vuosia sitten. Nämä Brownit ovat jotenkin sen verran jänniä, että niitä on todella kiva kuunnella ommellessa. Jos et ole kokeillut, suosittelen äänikirjoja käsityön oheen. Kuin huomaamatta olen taas jo neljä ensimmäistä levyä kuunnellut.

 

 

Tässä siis eilisen veivin tuotos, bokserit Pingviinitanssista, koko 122 cm. Tuohon kuminauhan päälle eteen ompelin laatikosta löytyneen merkin, jotta ne jotenkin olisivat sellaiset "napakamman" näköiset. Ja hyvinhän se siihen sopikin. Sitten kun kerran aloitin, päätin kokeilla samanmallisia sille meidän Topias Tokaluokkalaiselle, joka on veljeään pidempi, mutta samanlainen hoikkeliini myös. Samaisessa Ottobren numerossa oli kaava pitkiin kalsareihin tällä samalla sepaluksen mallilla ja siitähän ei ollut homma eikä mikään piirtää boksereita, lyhyellä lahkeella vaan. No sitten aloin etsiä Pingviinitanssiin sopivaa yhdistettävää kangasta, ettei niistä tulisi samanlaiset kuin pikkuveljellä. En kuitenkaan keksinyt sopivaa, joten nappasin käteeni osuneen Disney-trikoon, oranssilla pohjalla Hessuja, Plutoja, Minnejä ja Mikkejä sekä jotain eläimiä, joka näytti passelilta bokserikokeiluun. Siitä tulikin minusta oikein kivat, värikkäät ja iloiset, kuten meidän pojat itsekin ovat. Näihinkin tuli vyötärölle merkki, sattuimoisin laatikosta löytyi sellainen, jossa lukee Sportswear...

 

 

Tässä veljesten bokserit valmiina! Ihan innolla odotan, että tykkäävätkö he, jotta voisin sitten  pistää pystyyn pienimuotoisen alusvaatetehtaan ja tehdä näitä lisää. Ainahan alusvaatteille käyttöä on ja näitä saa kivasti myös paloista tehtyä.

 

 

Ja kun kerran mummun pojille tuli kaavat testattua, päätin saman tien kokeilla myös meidän pikkuprinsessalle, Maijalle, joka on tyttömäinen ja tykkää kaikesta kauniista ja söpöstä. Hänelle löytyi parikin kaavaa, joita kokeilin. Tuossa alla olevassa kuvassa vasemmanpuoleinen malli, jossa on pitsikuminauhat, on Ottobren 4/2004 numerosta, kuten boksereiden kaavatkin. Tuo oikeanpuoleinen malli on tuoreemmasta lehdestä, Ottobre 6/2013. Sen vinkkasi FB:ssa Kukka, kiitos siitä hänelle. Vasemmalla olevat ovat kokoa 86 cm ja oikealla 92 cm, mutta käytännössä  ne ovat täsmälleen samankokoiset. Testataan siis, kumpi malli on parempi ja miltä tuo koko päällä näyttää. Maija-prinsessa on niin pieni ja siro, että kaupan pikkuhousut ainakin lököttävät päällä.

 

 

Kangas, josta nämä tein, oli tilkkukoristani, eikä voisi olla tyttöselle sopivampi valinta. Samasta kankaasta on tyttärellä, Maijan äidillä, ollut yöpuku pienenä ja koska se on minusta niin sööttiä trikoota, olin säästänyt sen jämät myöhempää tarvetta varten. Tähän meni ehkä neljäsosa palasta, joten vielä riittää tarvittaessa pöksyihin lisääkin. Tai sitten pieniin paitoihin, jos sellaisia halutaan.

 

Nyt pitäisi sitten kehitellä jotain miehelleni, jolla on maanantaina syntymäpäivä. Meinasin, että jospa ompelen hänelle fleesepusakan, kunhan kaava jostain lehdestä löytyy. Sopivaa fleeceä löytyy kyllä kaapista. Nyt vaan lehtiä selaamaan ja kaavaa etsimään innolla. Mies on uppoutunut jääkiekkoon tänään, joten hän ei ompeluksista häiriinny, eikä todennäköisesti huomanne, vaikka hänelle ompelisin.

 

Oikein hyvää äitienpäivää kaikille äideille! Minun äidilleni vien kukkaset haudalle huomenna!