Pääsiäisen jälkeen eli elämää arjessa

 

Pian ne kauan odotetut pääsiäisen vapaat vilahtivat! Neljä päivää, jotka toinen toistaan kauniimpina houkuttivat olemaan ulkona pihalla, liikkumaan auringossa ja nukkumaan kuin tukki! Ja kuten aina ennenkin, kuvittelin etukäteen ehtiväni tekemään vaikka mitä! Ainakin piti leipoa, ommella, neuloa ja virkata, hinnoitella kirppistavaroita ja penkoa läpi komeroita... No, en leiponut, en ommellut, neulonut, enkä virkannut. Kirppistavaroita kyllä hiukan laitoin ja pihatöitä sain tehtyä. Siinä se sitten olikin. Olihan mummun pikkuinen prinsessa meillä täällä mummulassa yökyläilemässä, mutta ihan liian äkkiä meni sekin aika!

 

Ehkäpä juuri siksi, tänään arjen palattua takaisin, ompeluttaa, ompeluttaa ja vielä kerran ompeluttaa! Vietinkin tuossa onnellisia hetkiä suosikkikirjani, Wilhelmiina Halmeen "Kaikki kaunis on käsin tehty". parissa ja sen ohjeilla vähän pientä ja somaa näperrellen! Tänään ei taipunut kovin monimutkaisiin ja isoihin hommiin, joten urakoin sellaisia sydämiä, joihin tuosta kirjasta löytyy malli. Tosin kotoa ei täytevanua löytynyt, joten joudutte odottamaan valmista ainakin huomisiltaan! 

 

 

Tilkkuja, nauhoja, pitsejä ja suosikkikirjani!

 

Mitäs muuta pääsiäispyhiin kuuluikaan? Niin, joo, maalaushommia, joihin minä en tällä kertaa pyrkinyt osalliseksi ollenkaan! Annoin isännän tehdä ihan rauhassa itsekseen, sillä pihahommat veivät voiton tällä kertaa. Meinaan kuitenkin vielä tällä viikolla jatkaa jo käynnissä olevaa kalusteiden maalausprojektiani, joten siinä pääsen sotkemaan itseni maaliin joka tapauksessa.

 

Pohjamaalit seinillä!

 

Viimeinen neljästä makuuhuoneesta on saanut seinilleen pohjamaalin. Viimeinkin, voisi sanoa!

Työhuonettahan olen tähän itselleni ollut puuhaamassa, jotta saan läppärin sinne lähelle tulostimia ja työpaperit ja muut tärkeät paperit siististi hyllyyn. Mutta nyt, kun päädyimme taloa myyntiin laittamaan, on maalauksen yhtenä tarkoituksena tietenkin saada huone siistiksi ja neutraaliksi, mahdollista ostajaa miellyttäväksi. Nyt siitä tulee toivon mukaan sellainen.

Korkea kirjahylly siirrettiin vaan keskelle huonetta

 ja sen alaosassa olevat mapit suojattiin.

Isäntä on hyvä suojaamaan, teippaamaan ja maalaamaan.

Onneksi, sillä minä en oikein malttaisi sitä vaihetta edes tehdä!

 

Kun toinen rassukka raatoi sisällä otsa hiessä, minä nautiskelin kotipihan rauhasta, lintujen laulusta ja pihatöiden tuomasta liikunnasta täysillä! Aurinkosuojaa iholle, mukavat vaatteet ja hanskat käteen. Kyllä siellä olisi touhunnut vaikka kaiket päivät, kun sää suosi. Välillä karkasin pellon reunaan, kotimetsään ihmettelemään heräilevää kevättä. Siellähän suorastaan tuoksui keväälle!

Minä olen onnistunut tuhoamaan oksasakset!

Miten ihmeessä näin on käynyt?

Meidän omassa metsässä kukkivat sinivuokot juuri nyt upeimmillaan!

Pihahommatkin osaan ottaa rennosti nykyään.

Tässä on mottoni, jolla etenen, jottei stressi yllätä tässäkään työssä!

 

Siinäpä pääsiäisen ajan ja sen jälkeisen arjen ensimmäinen kuvapläjäys!

Onnellista arkea ja iloista mieltä aurinkoisessa kevätsäässä!

 

 

Maalaushommiin, mars!

Laitoin vähän vipinää kinttuihin ja sysäsin liikkeelle pitkään, pitkään odotelleita hommia. Olen niitä ihmisiä, joiden oikeasti täytyy tehdä itselleen tällaisia "rynnäköitä", jotta valmista alkaa tulemaan. Huomaan, että 10 viikon lomani aikana en ole vieläkään saanut tartuttua kaikkiin niihin juttuihin, joita haaveilin tekeväni tänä kesänä. No, onhan toki lomalla vaan lomailtavakin, mutta monet näistä jutuista ovat oikeasti niin mieluisaa tekemistä, että sehän on lomaa parhaimmillaan.

Ensinnäkin, juniorin huoneena 20 vuotta sitten palvellut, pienin neljästä makuuhuoneesta, on nyt tyhjennetty viimein varastokäytöstään. Siinä oli useiden vuosien ajan tosin minun ompeluhuoneeni, mutta sen vaihdoin keväällä isompaan huoneeseen. Tästä tulee nyt huone, jossa teen kirjoitushommia, bloggailen ja vaikkapa opiskelen, joka onkin minun arkeani lähes aina. Keksin nimittäin aina jostain jotain uutta opiskeltavaa, milloin verkkokursseina, milloin ihan vaan itseopiskeluna.

Ensin siis tavarat huitsin nevadaan! Sitten lähtee tapetti seiniltä. Yläosassa oli tuollainen äklö-ysäri-baby-lila-valko-raita-tapetti... Ja alaosa oli maalattu lilaksi. Väri siksi, että odotin vauvaani vielä sitä valitessani, enkä halunnut tytön tai pojan huonetta, vaan pelkän vauvanhuoneen. Välissä oli vielä leveä nalleboordi.

Meidän nuoriso kuitenkin jo aikoja sitten pyöräytti huonejärjestyksen uusiksi, joten tässä huoneessa ei ole asunut kukaan n. 15 vuoteen enää. Siksihän sille kävikin niin, ettei sitä ole tullut rempattua aiemmin. Nyt kuitenkin iski senkin aika, mummu ihan liekeissä täällä on häärinyt huonetta kuntoon!

Tapetin poistoa

 

Onneksi täältä tuo tapetti myös lähtee pois, eikä temppuile. Kostutan spraypullolla ja repäisen irti. Siinä se. Kunhan tapetti on poissa, alkaa kolojen tasoitus ja sitten pohjamaalaus. Vedän kaikki seinät ensin valkoisella pohjamaalilla, sillä tuo lila kuultaa takuuvarmasti muuten läpi alaosista. Lisää kuvaa voin tarjoilla, kunhan sinne asti pääsen hommassa.

 

Kalusteet pitää myös sitten maalata, sillä huoneeseen tulee pieni, vanha työpöytä, joka on isäni isoisän tekemä. Siihen olen uhrannut jo edelliskesänä lukuisia työtunteja, että sain vanhan, ORANSSIN maalin pois! Kenenköhän älynväläys on ollut maalata kaunis, vanha kaluste oranssiksi?

 

Pöydässä on edessä kaksi laatikkoa, jotka ovatkin jo maalattavina.

Päädyistä tykkään erityisesti, nuo kolme pinnaa ovat kivat.

Tässä vielä kuultaa sitä vanhaa oranssia väriä.

Kirppikseltä löysin tuolin, josta olen myös maalikerroksia poistellut.

 

Tuolin ostin Kirjokaaren kirppikseltä, jossa tulee harvakseltaan poikettua. Ystäväni Anne kutsuu sitä mummokirppikseksi, koska siellä on enimmäkseen sellaista lahjoitustavaraa, ei mitään ihmeellistä, muodikasta tai himoittuakaan. Mutta joskus löytyy jotain, siksi kannattaa kyllä poiketa. Siellä on sellainen tapa, että he maalaavat huonompikuntoisia kalusteita jollain paksulla maalilla, samoin kuin kierrätyskeskuksella. Minusta on kurjaa, kun sellaista tehdään, sillä se on todellakin liian  paksua, värit ovat aika yök ja sitten ostaja joutuu maalinpoistohommiin heti alkuunsa. Huonosti maalattua jälkeä en kestä, ellei se ole ihan omaa ihanaa kädenjälkeäni! Eli siis muut eivät saa maalata rumasti, minä vaan!

 

Olen ostanut Helmi-pohjamaalin ja vaalean, hiukan sävytetyn Helmi-maalin jo valmiiksi ja huomenna ehkä alkaa maalin sively kalusteisiin. Päivällä käyn ensin hautajaisissa, mutta illemmalla ehkä hautaudun tuonne suloisen viileään autotalliin maalaamaan! Siellä on oikeasti miellyttävän viileää myös näin helteellä ja isäntä jo ehdottikin retkeä sinne yöksi... Kiva paikka nukkua autonrenkaitten ja voimanostopenkin välissä...

 

Lomapäiviä on jäljellä enää muutamia, joten nyt on täysi höyry päällä. Huomenna haemme myös meidän pikkuprinsessalle kummityttöni vanhan Ikean Minnen-sängyn. Kummityttö kasvoi siitä ulos, kun taas pikkuprinsessa on ehkä vielä paremmassa tallessa pinnasängyssä. Mutta onpahan valmiina, äkkiä senkin aika tulee! Ystävättäreni lupasi minulle ihanan, vanhan mankelin, jonka ehkä roudaamme kotiin myös. Sen aion sijoittaa ulos, uskokaa tai älkää! Siihenpä tuleekin kukkia!

 

 

 

 

 

Takkahuone viimein kunnossa

Tässä pikkuhiljaa on kotiprojekti taas edennyt... Takkahuone näyttää viimein aika lailla valmiilta. Muutama vuosi sitten jo päädyimme maalaamaan katon ja panelien kellastuneet (ja kyllästyttäneet) mäntypinnat piiloon. Niistä tuli harmaat. Ehkä jopa hiukan sinertävän harmaat, enkä siis oikein ole sävyyn tyytyväinen. Saisi olla enemmän sinne saven suuntaan, greigeen päin. Mutta näillä nyt mennään. Seuraavan kerran osaamme taas valita paremman sävyn.

Sain myös petsilakattua sen leluarkun ja isäntä kasasi sen taas kuntoon tässä yhtenä iltana. Siitä tuli mielestäni kiva, niin kuin poikanenkin sanoi. Pehmolelut siis asustavat siellä. Meillä on myös aikanaan jostain lähetyskirppikseltä löytynyt peilipiironki, jossa on alaosassa tilava kaappi. Siellä on lastenlasten lelut ja kirjat hyvässä tallessa. Pojat ja prinsessa jo tietävät, mistä he löytävät tavaransa. Siellä kaapilla saavat lapset käydä, ottaa omia tavaroitaan ja sinne kerätään käytön jälkeen taas tavarat talteen. Lelut on lähinnä omien lasteni vanhoja, osin jopa veljieni tai minun vanhojani, kuten myös kirjat. Myös kirppislöytöjä sinne on kertynyt.

Ennen- ja jälkeenkuvat leluarkusta vielä kerran

 

Takkahuone on erikoisen muotoinen tila, sillä se on tavallaan puolipyöreä, erkkerimäinen osa talon toista siipeä. Siinä on vinoista kiiloista muodostuva katto, joka ehkä tästä vähän paljastuu. Katto onkin kiva yksityiskohta huoneessa, joten siitä ehkä vielä joskus lisäkuvia. Nämä ovat taas näitä puhelikuvia, joten nuo ovat vähän huonoja perspektiivien vääristymien takia.

 

Saunaan kulku vasemmasta reunasta, oikealta ulos terassille

 

 

Lelu- ja kirjakaappi, joka on siis lasten omaa aluetta

Mummuni vanha ompelukone, Husqvarna. Kunnossa.

Takka, joka on varaava, ja isännän rakas soittopeli

Nukella on peti pedattuna, vaunutkin pysäköitynä tänne käyttöä odottamaan...

 

Ompelukoneen päällä on seinälle tulossa valokuvia perheestä. Lampunvarjostin on itse tekemäni. Kirppikseltä ostettu emalivati säilytyskäytössä, samoin puinen viinilaatikko.

 

Ammattikoulun huutokaupasta mallinukke, 15 markalla, odottelee jälleen kerran uutta, kauniimpaa, verhoilutrikoota. Seinällä talokehyksessä kuvia perheenjäsenistämme.

Valopallo paperinarusta antaa tunnelmavaloa myös. Sen olen tehnyt TaitoUusimaan kurssilla.

 

Ikean tuolit, jotka perin ystävättäreltäni. Niissä on irtohuput, jotka pyörii kivasti koneessa puhtaaksi.

 

Peilipiirongin päällä on kuvat molemmista isovanhemmistani, appivanhemmat löytyvät vasemmalta nuoruuskuvissaan ja oikealla olevat pikkutaulut, jotka vaan vilahtavat kuvassa, ovat mummuni vanhoja, peräisin hänen nuoruusvuosiltaan 1920-luvulta. Matto on vielä hakusessa, sillä mielestäni tuolla pitäisi olla pyöreä nukkamatto, mieluusti VM-carpetin mallistosta samaa väriä ja materiaalia kuin kuvissa vilkkuva kapea matto. Lattia on laattaa, joka on hyvä märkien jalkojen kulkea.

 

Sellaista tänne meidän touhukkaaseen taloon kuuluu tällä hetkellä. Yksi melkein valmis huone, muita vielä väsäillään... Tai no, nehän on valmiita välillä, kunnes mummu taas saa päähänsä alkaa jotain vekslaamaan ja niin menee taas kaikki vinksalleen... Mukavaa tiistai-illan jatkoa!

 

 

 

 

 

 

 

Blogikirppistä suunnitteilla

Mitäs olette mieltä näistä blogeissa tapahtuvista kirppismyynneistä? Ajattelin itsekin kokeilla sellaisen kautta myydä muutamia huonekaluja. En ole koskaan tällaista myyntiä harjoittanut, mutta ostajana olen ollut moneen kertaan.

Kannattaisikohan laittaa blogikirppistä varten oma välilehti Mummulaan, vai tekisinkö kokonaan erillisen blogin sitä varten. Linkkiä tietenkin sitten siihen Mummulan etusivulle, josta sitten suoraan pääsisi kirppikselle. Onkos teillä kokemusta, kumpi toimii paremmin?

Paavon lempipaikkoja on pieni nukensänky...

 

Kiirettä on pitänyt viime päivinä, sillä kuten jo aiemmin täällä kerroinkin, Poikaseni muuttaa kotoa. Olemme siivonneet ja pesseet seinät soodalla, sekä teippailleet valmiiksi listat, pistorasiat yms. Tänään alkaa sitten maalaus! Onneksi seinät olivat perussiistit, eikä pohjatöihin mennyt kauaa. Lauantaina uskoisin sen olevan valmista sitten. Seinistä tulee ns. maalarinvalkoiset, joten ne pysyvät siten aika neutraaleina. Väriä löytyy sitten matoista, verhoista ja muusta sisustuksesta. Olohuoneeseen tuleva Ikean punainen PS-kaappi on esimerkki sisustustyylistä, josta Poikanen tykkää. Äiti häärää tietenkin innolla mukana, joten saapa nähdä millainen kämpästä tulee!