Heräisinkö jo talviunilta?

Kevät! Nyt onkin jo aika heräillä talviunilta ja alkaa toteuttaa pitkään horrostaneita unelmia ja suunnitelmia. Jostain syystä jonkin asteinen lamaannus tuntuu usein talvikaudella iskevän minuun. Nyt, kun kevättä on ollut jo jonkin aikaa ilmassa, alan pikkuhiljaa itsekin elpyä ja innostua uusista ( ja onneksi myös vanhoista) asioista. Jospa nyt, jospa viimein, jospa uskallan, jospa onnistun... Jaksan taas ihan eri tavalla aloittaa ja saattaa myös päätökseen erilaisia enemmän tai vähemmän innostavia projekteja. Kevät tuo uudenlaista virtaa arkeen, joten uusia innostuksen kohteita tuntuu löytyvän vähintään viikoittain. Se ei ole ollenkaan vierasta,  vaan tunnustan on olevani sillä tavoin rakennettu, että innostun ja lannistun tasaiseen tahtiin muutenkin. Nyt uusia asioita on tullut vastaan aika yllättäen ja innostus on herännyt monenlaiseen tekemiseen.

Blogihiljaisuus on osin ollut harkittua, osin ihan vaan väsymyksen ja kiireen piikkiin menevää. En ole vaan saanut irti käynnistellä tätä uudelleen. Nyt on kuitenkin bloginkin suhteen uutta intoa ja banneria ja ulkoasuakin voisin alkaa viimein päivittää. Kuvaamista pitäisi myös harjoitella ahkeraasti, sillä esim. tämän postauksen kuvat eivät todellakaan laadullaan lumoa ketään. Puhelimella tulee nopsasti napsittua vaan. Oikein kunnon kuvaamiseen lisääntyvä valon määrä tuokin helpotusta kevään myötä, eikö vaan.

Tutustuin hiljattain vähän niin kuin vahingossa tasmanialaisen naisen blogiin, jossa hän esittelee täydellisen muodonmuutoksen kokeneita, kierrätyksestä ja kirpputoreilta ostettuja Bratz-nukkejaan.http://treechangedolls.tumblr.com/ Olin täysin lumoutunut niiden herkästä ulkomuodosta! Tutustuessani lisää näihin nukkeihin, päätin kokeilla itsekin. Ja niinhän siinä sitten kävi, että näitä nukkeja alkoi ilmestyä meillekin.

Tässä nukkeja alkuperäisissä meikeissään ja asuissaan.

Minusta nämä tyttöparat näyttävät säälittäviltä, sillä meikki on jokseenkin

irvokas ja asut jotenkin "pikkutuhmia", sellaisia siis, että eivät ole lapsille sopivia.

Meikinpoisto tapahtuu käyttämällä asetonipitoista

kynsilakanpoistoainetta. Lisäksi puhdistus eukalyptusöljyllä.

Jalat ovat vielä työn alla, sillä näiden rumat, liioitellut kengät eivät oikein

tyyliin sovi. Ne ja alkuperäiset vaatteet olenkin myynyt pois.

 

Meikittömät neitokaiset odottavat uusien kasvojen maalausta.

Se tapahtuu akryylimaaleilla.

On meille eksynyt myös neljä poikanukkea...

Poikaset ovat vähän vähemmän tällättyjä, mutta pikkupojiksi

muuttuvat nekin käsittelyssäni.

 

Telkkarin katselu on hyvää aika neuloa pieniä vaatteita.

Vaatemalliksi joutunut typykkä ei ole vielä meikeistään luopunut.

 

Tämä nukke on myös mallina, jotta ilman ohjeita neulomani

villatakki sai oikeat mittasuhteet. Tällä nukella on kevyempi meikki, sillä

se ei olekaan Bratz-, vaan Moxie-nukke.

 

Jalkojen muovaus tapahtuu käsin, joten sitä täytyy hiukan harjoitella. Löysin ohjeet netistä ja päädyin massaan, johon sekoitetaan sitä etikalta löyhkäävää saniteettisilikonia ja maissitärkkelystä. Lisäksi väriainetta sen verran, että massasta tulee ihonväristä. Jännästi muovautuvaa ainetta, joka ei vaadi Cernit- ja Fimo-massojen tapaan uunissa polttamista.

 

Nuken hiuksien suhteen olen myös kokeillut netistä löytämiäni ohjeita, joiden avulla pitäisi takkuuntunut ja kiilloton pehko saada siistiksi ja sileäksi. Niissä mm. kuuma vesi, shampoo, hoitoaine ja vauvaöljy näyttävät toimivan. Tyttösten tukat myös varmaan vähän lyhenevät monella nukella, sillä ei oikein pikkutyttöjen hiuspehkojen näköisiä ole nämä muhkeat hiuslaitteet...

 

Tätä kirjoittaessani omistan jo muutamia kymmeniä nukkeja, joita olen ostanut kirppikseltä ja netin kautta myös. Mukana on muitakin kuin Bratzeja, ihan vaan kokeilumielessä haluan nähdä, millaisia niistä saan. Kunhan kasvoja alkaa valmistua, laitan lisää kuvia aiheesta tänne blogiini.

 

Mitäpä sitä muuta kuuluisi? No, ainakin Helmi-kissani on kasvanut ja nyt on koettu jo ensimmäiset keväthurmiot, joihin kuuluu levottomuutta, kujerrusta ja mouruamista, huonoa ruokahalua ja loputonta kiinnostusta ulkomaailman tarjoamista mahdollisuuksista. Leikkausta odotellessa meidän Helmi ei kyllä ulos pääse, ettei vaan pentuja ala värkkäämään.

 

Maijan barbileikkien keskellä nukkuu kissaneiti Helmi

Tottahan se päivällä nukuttaakin, kun yöt riekkuu...

 

Kovasti olisi tuota puuhaa ja kuvattavaa! Viime aikojen kirppislöydöistäni kertoilen lisää jatkossa.

Toivottavasti olette jaksaneet odotella, että tämä mummu viimein talviuniltaan heräilee, sillä itse olen ainakin jo kaivannut takaisin tänne blogini ja blogituttujeni pariin. Lupaan myös lukea ja kommentoida seuraamiani blogeja jatkossa taas ahkerasti. Nyt olen taas vauhdissa ja vireessä, eikä elämisen riemua voi mikään estää. Palaillaan pian ja kuulostellaan, mitä kaikkea uutta tänne taas kuuluukaan.

 

 

 

 

 

Uusi vuosi ja jälleen kerran - uudet kujeet

Mitäpä sitä voisi tässä vuoden aluksi muutakaan, kuin toivotella kaikille teille ihanille blogini lukijoille oikein hyvää alkanutta vuotta 2015! Tämä vuosi on lähtenyt minun kohdallani käyntiin vauhdikkaasti, sillä kuinka ollakaan, olen taas kerran hurahtanut noihin käsityöpuuhiin oikein kunnolla. Välillä tuntui, ettei neulominen iske, mutta nyt se sitten tulee taas uniinkin, kun tekisi mieleni yötä päivää neuloa... On vähän maaninen olo, kun tänä vuonna on valmistuneita sukkapareja nyt jo kaksi ja aloitettuja sen lisäksi kaksi paria. Että jos joku ihmettelee, niin tunnustan. Olen vähän tuulella käyvää sorttia, joten innostun ja lannistun vuoron perään.

Olen mukana tuossa hauskassa haasteessa, jonka Fb:sta bongasin joskus joulukuun alussa. Löysäpipoisten JyJy-15 eli jouluyöstä juhannusyöhön neulotaan ja sinä aikana pitää tulla 20 valmista työtä. Niiden täytyy olla vähintään 100 g/työ, joten ihan vauvansukilla tässä ei pelata. Mutta lista on jokaisen jäsenen oma ja sitä pitää päivittää, kun jotain tapahtuu. Itse saa siis päättää, mitä tekee. Kaikki työt pitää olla aloitettu ennen 30.4., mutta se ei liene se ongelma. Sehän on helppo homma. Mutta entäs, kun niiden pitäisi juhannusyönä olla kaikkien valmiitakin?

Tässä nyt siis vuodenvaihteen saldoa:

Maariat, jotka ovat kesken, kun lanka loppui.

Apu löytyi Fb:n lankamyyntiryhmästä.

Tässä tänään aloitetut Kertut. Ihana malli!

Uusilla KnitPro Cubics-puikoilla on tosi kiva neuloa!

Oikeastaan tässä on tuo Helmi vähän vallannut alaa, mutta takana näkyy

tänään aloittamani perussukka Step-langasta.

Tässä valmiita. Olgat ovat 7 veljestä langasta ja

Broken Seedit Nallesta. Näitä olen tehnyt jo aika monet.

Jossain tilapäisessä mielenhäiriössä siivosin puikkovarastoni tänään.

Tässä niitä on, ihan koko lipaston laatikko täynnä.

Lankavarastoon tuli pieni lisäys kaupungilla pyörähtäessäni.

Lumio-lankaa erään pikkumiehen lapasiin. Sitten on tuo Step, sekä uudet puikot.

Ja herkkuvärinen TeeTee Primavera, joka on silkkivillaa. Siitä on suunnitteilla huivi.

Työtapaturma, puikko napsahti kuin kuiva oksa poikki.

Liikaa voimaa?

 

Tässä piti muuten kertoilla ompelu-uutisia, mutta eihän tässä ihminen ommella ehdi, kun pitää kaiken aikaa olla nuo hiivatin puikot käsissä. Ei onnistu yhtä aikaa, vaikka kuinka suunnittelen. Huomenna, lupaan sen, siirryn hetkeksi ompelukoneen ääreen. Ja sittenhän se onkin jo töihin paluu maanantaina. Loma hupeni äkkiä, mutta mukava loma se oli joka tapauksessa. Ulkoilu jäi minimiin, mutta lapsia ja lastenlapsia olen saanut tavata ja pikkuprinsessa on ollut paljonkin täällä meillä lomahoidossa. Pojatkin olivat mummulassa yhden yön. Kiva, kun on kerrankin aikaa olla heidän kanssaan.

 

Nyt siirryn odottavien puikkojeni pariin taas. Isäntä katsoo elokuvaa ja kissat nukkuvat. Hiljaiseloa meidän perheen tapaan, sitähän tämä onneksi on useimmiten.

 

 

Rinsessa, pikkuprinsessa ja prinsessakakku

 

Toinen Rinsessa-pipo oli tilauksessa joulupukilta. Tässähän se nyt on, valmiina pakattavaksi. Lanka on Novitan Woolia ja puikot 3 mm. Alemmassa kuvassa on aiemmin jo uudelle omistajalleen lähtenyt valkoinen versio samasta mallista. Tykkään molemmista, toivotaan, että lahjan saajakin tykkää. Tuon värin vaikutusta ei sovi aliarvioida, sillä noin voimakas pinkki tekee mallista mielestäni aivan erilaisen. Valkoinen on niin neutraali ja jotenkin romanttisempi. Kuvaan sattui myös meidän pikkuprinsessan leikeissä pyörivä Prinsessakakku, jonka olen joskus virkannut. Prinsessaa kerrakseen, sanon minä!

 

Saa nähdä ehdinkö vielä neuloa tuohon pinkkiin pipoon mukaan nuo kämmekkäät, jotka ovat aika hauska lisä tuohon pipoon. Ohje löytyy täältä. Rinsessa-kauluri on myös toivelistalla, mutta sen neulominen jää kyllä joulun jälkeiseen aikaan. Malli on kaunis, joten sellaisen taidan tarvita itsekin. Myssy on myös kiva, mutta sitä mallia en ole vielä kokeillut. Kaulurin ja myssyn ohje on puolestaan tämän linkin takana. Ulla 02/09 -verkkoneulelehdestä löytyy myös huivin ohje samaan sarjaan

 

Tulossa lähipäivinä blogissani on uusi sarja, jossa esittelen suosikki ostospaikkojani. Niistä löytyy niin kierrätystä, kuin kankaita ja sisustustakin. Askartelu- ja lankakaupat ovat minun mieleeni myös. Niitä meiltä löytyy täältä omalta paikkakunnaltani muutamia ja vieläpä erittäin hyviä sellaisia! Kannattaa katsastaa, jos mahdollista!

 

Oikein mukavaa tiistai-iltaa!

 

 

 

 

Pipoa, kämmekästä, Rinsessaa...

No, miksi en siis kävisi, sillä sairasloma se vaan jatkuu! Eilen alkoikin neljäs antibioottikuuri, jonka viimein toivoisin tehoavan tähän ärsyttävään keuhkokuumeeseen. Olen kyllästynyt sairastamaan, koska kunto laskee ja vähän alkaa jo puuduttaa tämä kotona maleksiminen. En tosin ole ihan laiskanakaan ollut, vaan tehnyt kaikenlaista pientä, mikä ei rasita. Istun ja neulon tai makaan luen, kuten aiemminkin. Vähän jaksan myös ommella, jolloin kuuntelen samalla äänikirjaa. Se on kivaa ajanvietettä kyllä! Kaikki käy, askartelutkin jo vetävät puoleensa... Mutta kaiken aikaa huomaan, että väsyminen on niin nopeaa, ettei kovin kauaa voi yrittää kerralla.

Tytär tilasi pipon. Sen piti olla mieluiten valkoinen. Ja kun kerran olen päättänyt, etten osta uusia lankoja ennen kuin entiset on kulutettu, aloin etsiä omista kätköistäni lankaa. Ja Woolia löytyikin. Löysin myös Ullaneule.net -sivuilta ihanan mallin, jonka nimikin sopi kuin nenä päähän! Rinsessa! Malli oli riittävän yksinkertainen, sillä tytär ei välitä mistään erityisistä kotkotuksista. Eikä neulojalle liian vaikea mallikaan nyt maistunut. Tämä oli helppo ja nopea tehdä. Vuorokaudessa sen tekaisin.

Rinsessa valmiina

 

Malliin on helppo ohje ja mallikerta koostuukin vain viidestä silmukasta ja neljästä kerroksesta. Ei tarvita apupuikkoja, vaikka se hiukan palmikolta näyttääkin. Nyt on tekeillä myös kämmekkäät, samaa mallia, jotka aloitin tänä aamuna. Ne sopivat tyttärelle nahkahanskojen päälle lämmittämään kivasti. Näitä täytyy saada lisää, sillä minähän tarvitsen itsekin tuollaisen setin...

Neulos on kivan joustavaa ja napakkaa.

Kämmekkäisiin 50 s. Puikot nro 3 ja lankana Novitan Wool.

 

Pikkuisen on pitänyt tosiaan ommellakin. Tässä on tulossa mollamaija, jolla ei vielä ole persoonallisuutta. Mietin, tuleeko siitä tyttö vai poika. Ehkäpä kuitenkin tytöntyllerö, jonka voin sitten antaa meidän Rinsessalle. Ehkäpä parin vuoden ikäinen saisi tästä unikaverin, jos pukisin sen yöpaitaan jo valmiiksi. Mietin sitä vielä, sillä minusta nukelle pitää syntyä persoonallisuus, jota sitten aletaan toteuttaa. Eihän sitä väkisin voi tehdä, ennen kuin tietää, kuka tästä oikein tulee.

Malli on Unicefin Anna & Toivo

Tein myös itselleni yöpaidan joskus jo aikoja sitten Eurokankaan palalaarista varmaan löytyneestä trikoopalasta. Teksti ei enää ole osuva, mutta menköön nyt huumorilla. Lähempänä olen viittäkymppiä jo, mutta eihän se mitään. Tein testin, jossa mitattiin henkistä ikää ja se oli 36, joten läheltä liippaa, vai mitä...

Vähän niin kuin vitsinä tuo teksti, enhän toki enää ole noin nuori...

 

Mukavaa tiistain jatkoa kaikille ystävilleni täällä blogimaailmassa! Sairaslomalainen vetäytyy muihin puuhiin, eli äänikirja kutsuu taas.

 

 

 

 

Neuloosin ja sinuiitin vaivaama - mökkihöperö!

Olen yrittänyt kiltisti sairastaa ja levätä, levätä ja sairastaa. Kova yskä ja kuumeilu ilmeisesti johtuvat kunnon poskiontelotulehduksesta, sillä muuta vikaa ei ole löytynyt... (Eikä kannata edes etsiä, ettei löydykään...) Olen lukenut kirjoja, olen katsellut muutaman elokuvankin, mutta ennen kaikkea olen neulonut. Toppaan itseni sohvalle tyynyjen avulla hyvään asentoon ja neulon vaan neulomasta päästyäni. Telkkari voi olla auki taustalla, se ei haittaa, mutta ei jaksa myöskään kauheasti kiinnostaakaan. Neulominen onkin ollut nyt oivallinen keino purkaa tuota tekemisentarvetta, joka muuten alkaa ahdistaa minua. En ole sellainen ihminen, joka haluaa vain olla, möllötellä, vaan kaipaan tekemistä. Koskaan ei olekaan tylsää hetkeä, jos on mahdollisuus neuloa tai vaikka virkata. Ne ovat siitä käteviä hommia, etteivät ne ole sidottuja aikaan, eivätkä paikkaan. Ompelu ja askartelut tapahtuvat tietyissä huoneissa, mutta kudin kädessä voin olla siellä, missä haluan. Kesällä usein ulkona, nyt kotisohvalla sairastamassa.

Martat -lehti 6-7/2011, ohje Anja Aalto.

 

Nämä sitten viimein valmistuivat. Aloitin ne jo kerran aiemmin, purin alun ja nyt sitten Sukkasadon alkaessa päätin kokeilla kuitenkin, miten minun käy. En yleensä ole tehnyt näitä kärjestä aloitettavia sukkia lainkaan, joten se tapa oli kiva opetella. Tiimalasikantapäätä en myöskään ole tottunut tekemään. Siis sekin tuli näissä taas harjoiteltua. Usein sitä tuntuu kangistuvan vanhoihin malleihin ja uusien kokeilusta löytyykin aina uutta virtaa tekemisiin! Suosittelen niille, joilta perussukat syntyvät vaikka silmät kiinni. Kokeilkaa jotain, joka menee ns. mukavuusalueen ulkopuolelle.

 

Toinen juttu on se, että minulla on aina meneillään useampia töitä, enkä koskaan osaa tehdä järjestelmällisesti yhtä työtä alusta loppuun. Tai no, silloin teen, jos muuta ei ole mukana, esim. matkalla. Otinkin kuvan niistä tekeleistä, joita on työn alla neulottavana nyt, tänään....

 

Tulee Broken seediä, raitasukkaa ruskeana ja vihreääkin sukkaa koossa 45...

 

Joulu häämöttää jossain tuolla vajaan parin kuukauden päässä, joten sukkia on vielä neulottavana. Näissä kaksissa miesten sukissa on lankana Novitan 7 veljestä, jota inventaarioni mukaan talosta löytyy hmm... miten sen nyt sanoisi... muutama kerä... Mutta nyt aion ne kuluttaa pois! Broken seedit edelleen Nallesta, joka on sopivan ohutta niihin.

 

Tossukka ja haitarivartinen vauvansukka

 

Tämä tossu on ehkä maailman helpoin malliltaan ja niitäkin aina silloin tällöin neulon. Ensin neulotaan tuo ainaoikein -osuus kahdella puikolla, sitten siirretään silmukat sukkapuikoille ja neulotaan sukan kärki tossuun. Takasauma ommellaan yhteen. Näistä voi tehdä ihan  minka kokoiset tahansa. Lankana Novitan 7 veljestä. Vauvan haitarivartinen sukka on myös Novitan lankaa, muistaakseni se on Bambino -nimistä, sillä vyöte on siitä kadonnut aikojen kuluessa.

 

Isäntää huvittaa tämä keskeneräisten näyttely, mutta minkäs seepra raidoilleen tekee, sellainen minä olen neulojana! Monta rautaa tulessa on muutenkin, miksei siis neulomisessa!

 

Maanantaiaamuna toivon mukaan pääsen siis töihin! Olen ollut ensin viikon syyslomalla ja sitten viikon sairaslomalla, joten kyllä olisi viimein aikakin päästä työmaalle! Toivon vaan, että ääni kestää, eikä kuume nouse enää uudelleen. Kuurit on syöty, mutta tämä viimeisin toki vaikuttaa elimistössä vielä pitkän aikaa, vaikka menikin kolmessa päivässä. Tehokas yskänlääke yöksi, jotta saamme nukuttua isännän kanssa ja kaiken pitäisi sujua taas! Mökkihöperöä ei minusta kuitenkaan päässyt tulemaan, kiitos neulomisen ja ihanan perheeni, joka on minua pitänyt ajan tasalla maailman menosta. Työkaverien puhelut ja viestit ovat myös tärkeitä, sillä heidän kanssaan olen saanut olla välillisesti mukana työasioissakin. Kiitos niistä heille! Nyt taidan lähteä pehkuihin odottamaan Nukku-Mattia, joka onneksi on muistanut yleensä tulla ajoissa!

 

Mukavaa alkavaa viikkoa!

 

 

P.S. Muista osallistua arvontaani sivupalkin linkistä!

 

 

 

Neuloosin ja poskiontelotulehduksen yhdistäminen

Kiva, kun mukaan on tullut uusia lukijoita taas! Tervetuloa, kiitos ja anteeksi... Täällä taas sekoillaan!
Olen nimittäin sairaslomalla. Pitkittynyt flunssa teki sitten kunnon poskiontelotulehduksen, johon sain antibiootit maanantaina. Nuha ei vaivaa juurikaan, eikä kuumettakaan enää onneksi ole, mutta tämä armoton yskiminen! Se on aivan kamalaa, kun ei voi nukkua, eikä jaksa tehdä mitään. Päänsärky on julmetun kova, kylkeä pistää ikävästi yskiessä ja ylävatsan lihakset huutavat armoa! Eikä talossa ole yhtä ainutta päänsärkyyn tehoavaa lääkettä, kun unohdin maanantaina apteekissa käydessäni ostaa niitäkin lisää... Onneksi isäntä tulee pian ja saan lääkkeeni! Siihen asti koitan lievittää kipua parhaani mukaan omin voimin!

Olin syyslomalla aktiivisella tuulella ja aloitin lankavarastojeni inventoinnin. Niin, aloitin tosiaan, nyt se homma ei etene yhtään, kun olen ihan voimaton. Lankalaatikot lojuvat levällään, keriä on siellä täällä ja vaakakin nököttää keskellä pöytää edelleen... Huh, mikä kaaos! Onneksi isäntä on tottunut, eikä meillä nyt ole vieraitakaan tulossa, kun tähän "pöpöpesään" tarvittaisiin varmaan hengityssuojainta... Innostusta tuohon lankainventaarioon sain varmaan tästä kroonistuneesta neuloosistani, jonka takia olen neuloskellut innolla varmaan enemmän kuin moneen vuoteen yhteensä! Olen aina ollut lankahamsteri, joten tiesin varastoissa olevan yhtä ja toista, mutta ihan tarkkaa kuvaa ei ollut varastojen määrästä.

Aloinkin sitten tonkia noita laatikoita, joissa lankoja oli. Lähinnä säilytän niitä muovisissa, kannellisissa laatikoissa, pölyyntymisen ja tuholaisten estämiseksi. Lajittelin langat, punnitsin ne ja kirjasin määrät ylös laaduittain. Ja niitähän riitti! Puuvillaiset ja huopuvat villat + hahtuvalangat ovat kokonaan vielä laskematta! Muut vaiheessa edelleen, ties miten kauan!

 

Tässä laatikossa on pelkästään 7 veljestä ja n. kuusi kerää sitä vastaavaa Novitan Jussia! On siinä muutama kilo kyllä, sillä laatikko on iso, vaikka kuva ei ehkä sitä kerrokaan. Vajaita keriä on runsaasti, mutta myös täysin aloittamattomia, ties miten kauan neulomista odotelleita löytyy. Ja jopa useita samanvärisiä, kun olen unohtanut jo omistavani samaa lankaa ennestään...

 

Näitä on kertymässä vaikka kuinka, tässä vain alkuja...

 

Laitoin keittiön tuolille korin, johon heittelin 7 veljestä -langanloppuja, joita myös löytyy runsain mitoin. Näistä löytyy sitten helposti raitavärejä ja jotain pientä tarvetta varten jopa pikkukeriäkin. Pitäisi sitten keksiä joku kiva säilytysjuttu näille pikkukerille, jotta ovat helposti käsillä tarvittaessa, mutta suojassa pölyltä ja muulta. Ei kissalta, sillä Paavo ei lankoihin sekaannu.

 

Kumpa jaksaisin jatkaa urakkaa loppuun pian! Ensinnäkin haluan huushollin siistiin kuntoon, toiseksi olisi jännä tietää, minkälaisia lukuja saadaan, kun kaikki on punnittu. Sitten jatkossa neule- ja virkkaustyön valmistuttua punnitsen taas, jotta saan merkittyä kulutuksen vähennykseksi kirjanpitooni. Joku kiva vihko täytyy varmaan ottaa käyttöön. Nyt kirjasin vaan sikin sokin lehtiöön, joka keittiössä tekee monenlaista virkaa...

 

Sitten seuraa LOPPUKEVENNYS:

 

Kuvassa on mieheni 80-luvun treenipaita, aika hirveä, vai mitä! Se tuli yhtäkkiä mieleeni, kun täällä podin vaivaisena. Nimittäin meidän kuopus, 20-vuotias Poikanen, käytti tätä kaikkiin pikkupoikana potemiinsa särkyihin lääkkeenä. Ja se kuulemma toimi! Se kiedottiin välillä päähän, välillä käteen tai jalkaan, riippuen siitä, missä kipu oli. Ja mahakipuihin se toimi laittamalla paita vatsan iholle suoraan. Ihana Poikaseni! Totta kai iskän paita auttoi!

 

Nyt päätin kaivaa sen esiin, kun jostain se muistui mieleeni! Auttaiskohan se minuakin? Vai pitääkö käydä hakemassa oman isäni paita lainaan? Jos nyt kokeillaan kuitenkin ensin tällä! Aluksi kiedon sen päähäni, jos se vaikka toimisi... Kerron sitten epätieteellisen kokeeni tuloksista myöhemmin!

Hirveä, ihana parannuskeino, "iskän paita"

 

Parempaa huomista toivoen!

 

 

P.S. Nyt se mies tuli, ja meinasi kuolla nauruun tuon paidan nähdessään...

 

Viimeiset vapaat - maanantaina töihin!

Näkymä illalla juuri pimeän laskeutuessa.

 

Hämärä ja rakeinen kuva näkymästä meidän etupihan puolelta. Pellolla ei ole enää juurikaan lunta, mutta se vähä, mitä on jäljellä on jäässä nyt. Tiet ovat liukkaat, melkein peilijäässä.

 

Olga-sukat valmistuivat eilen. Heti uutta puikoille!

 

Olen neuloskellut uusia Broken seed-sukkia, mutta tällainen tuli yhtäkkiä vastaan!

 

Siis höh! Langassa on ensinnäkin ruma värivirhe, joka on kuin veritahra! Neuloin niin vauhdilla, etten tuota edes noteerannut ensin ollenkaan. Onneksi pääsin vain muutaman kerroksen sen ohi, kun tuli stoppi. Langassa piti alkaa punaisen raidan muodostava kohta, mutta kuinka ollakaan, punaista oli vain n. 45-50 cm ja sitten solmu. Solmun jälkeen lanka jatkui vihreänä! Argh! No, purin sukasta nuo keltaiset kerrokset ja etsin uuden keltaisen raidan. Leikkasin välistä huonon osan pois. Mutta silti harmittaa! Laitoin Facebookin Voihan villasukka-ryhmäänkin kyselyn, josko muillekin on käynyt näin. Ja mitä ilmeisimmin on!

 

Uusi kannu kokoelmaani

 

Kävin viikolla tätini luona ja sain tällaisen ihanan kannun! Kannu on mummuni vanha ja Arabian valmistama! Eikö olekin kaunis! Aika jännä tuo kuviointi siinä.

Näitä purkkeja muistan lapsuudestani

 

Sain myös pari tällaista kivaa, vanhaa purkkia. Nämä ovat myös mummuni peruja. Muistan ihan tarkasti mummun keittiöstä senkin, missä kaapissa noita purkkeja säilytettiin. Nyt mietin, miten näitä uskallan puhdistaa, kun niistä on tuo kuvio ja teksti jo vähän himmenneet. Pelkään jynssäämisen olevan niille vähän liian raju toimenpide. Onko vinkkejä kellään, mikä olisi toimiva ja hellä puhdistustapa?

 

Kirppislöytö

 

Viikolla löysin myös kirppikseltä tämän Brukan postilaatikon. Se on niin "mun näköinen", että mieheni kertoi heti tienneensä minun nappaavan tuon. Hän kulki nimittäin edelläni ja huomasi tuon ensin. Jäi sitten katsomaan, tartunko siihen vai en. Ja minähän tartuin, kun se maksoi vain 4 euroa. Ensin ajattelin sitä leikkimökin seinään, mutta enpä taidakaan viedä sitä sinne. Ehkä se päätyy meidän tuulikaapin seinälle, lähinnä vaan koristeeksi. Pieni ja soma kun on!

 

Jonotusnumero lounaspaikasta

 

Tuli lomalla myös syötyä ulkona. Käytiin miehen kanssa lounaalla yhtenä päivänä ja pojanpoikia käytin sitten Mäkkärissä perjantaina. Olipa kiva viettää rauhassa aikaa poikien kanssa. Kävimme myös kiertelemässä kirppiksellä ja haimme Maija-serkun päiväkodista. Kyllä oli Maijallakin hymy korvissa, kun serkkupojat olivat mukana hakemassa! Olenkin haaveillut, että otan kaikki kolme lapsenlasta tänne yhtä aikaa yökylään, jotta saavat sitten leikkiä pitempään yhdessä. Kiva katsoa, miten pienet toisistaan tykkäävät!

 

Niin se loma lähestyy loppuaan! Nyt heittäydyn isännän viereen sohvalle ja maistan vähän lakuja!

Mukavaa illan jatkoa kaikille! Muistakaahan osallistua arvontaani!

 

 

Flunssaa ja villasukkia puikoiltani

Inhottava flunssa, ihan ällöttävä suorastaan. Kurkku kipeä, ääni tulee ja menee, kuume samoin. Välillä sitä on, välillä ei. Arvatenkin voimat ovat tiessään, pää on humiseva, tonnin painoinen herhiläispesä, lihaksia särkee... Välillä kovia vatsan väänteitäkin. Tätä on nyt liikkeellä, mutta ei se paljoa lohduta. Tämä päivä on mennyt nukkumisen ja neulomisen vuorotteluna. Kotona on muuten mukava olla, mutta koko ajan tekisi kovasti mieli tehdä jotain hyödyllistäkin. Siivoilut ovat vähän tällä viikolla jääneet, joten ärsyttää katsella tätä huushollia tällaisena.

Neulomiseenkin vähän väsähtää välillä. Sormet eivät vaan jaksa. Töissä olen virkkaillut välitunneilla, jos on ollut aikaa. Minulla on lokerossani koko ajan isoäidinneliöihin tarvittava lanka ja koukku, jotta voin tehdä pätkän aina, kun ehdin. Sukkia on valmistunut tällä viikolla kahdet. Niiden lisäksi olen saanut neulottua sitä jo aiemmin esittelemääni, kärjestä aloitettua sukkaa hiukan eteenpäin. Siihen tuli erilainen kantapääkin tietenkin, eikä tuo kuviomallikaan ilman laskemista ole syntynyt, joten sitä en jaksa keskittyä neulomaan kovin pitkää aikaa kerrallaan.

Pikkusukat puikoilla 3, jotain jämälankaa, koko n. 23-24.

Isommat Novitan Jussia ja sukansuu 7 veljestä, puikot 3½. Koko n.36.

 

Jouluksi nuo isommat sukat tein yhdelle ihanalle tyttöselle, joka on minulle hyvin tärkeä! Pienet sukat ovat taas kerran meidän omalle pikkuprinsessalle, jolle mummu neuloo mielellään sukkia ja muita pikkuisia vaatekappaleita tarvittaessa. Nyt pikkuinen aloittaa päivähoidossa ensi viikolla, joten sukkia ja lapasia, kaulureita ja muita lämpimiä varmasti täytyy olla varastossa. Jännittää kyllä kummasti minuakin tuo iso elämänmuutos tyttären perheessä, kun äiti menee töihin ja lapsi hoitoon. Tähän asti kotihoidossa ollut tyttö on ollut niin terve ja päivärytmi on muodostunut ihan oman tahtiin. Nyt sitten onkin tahti, jonka määräävät äidin työajat ja päiväkodin rutiinit. Onneksi lapsukainen on tosi sosiaalinen ja rakastaa leikkimistä toisten lasten kanssa! Hyvin se kyllä menee, uskon niin!

 

Mukavaa lauantain leffailtaa kaikille!

 

 

 

 

Ihana arpajaisvoitto ja viikon sukkasatoa

Voitin Instagramissa järjestetyssä arvonnassa Eurokankaan lahjakortin, 25 euroa! Kiitos siitä! Olen ollut kuin tulisilla hiilillä, sillä niin hirveästi houkuttaa tuo kangaskauppa tällä hetkellä. En ole kuitenkaan muilta touhuiltani ehtinyt käymään siellä , vaikka lähes työmatkan varrelle yksi myymälä osuukin.

 

Lauantai meni töiden parissa, koska meillä oli ns. veso-päivä. Koulutusta opettajille ajankohtaisista asioista kuten TVT-strategiasta ja oppilashuollollisista asioista. Sinänsä tärkeää ja mielenkiintoista, mutta kuuden tunnin istumisen vastapainoksi tiesin tarvitsevani jotain tekemistä mukaan. Eli ei muuta kuin sukellus lankalaatikoihin ja puikot matkaan. Niin syntyivät pienet, 24-numeroiselle jalalle tarkoitetut sukat 7 veljeksen jämästä. Lisänä pikkuisen yksiväristä Novitan Jussia. Ja kun aikaa vielä jäi, aloitin seuraavat sukat siitä Jussista ja niihin tuli vain pieni raita tuosta kirjavasta jämästä. Haaveena on päästä joskus noista lankavarastoista eroonkin.

 

Nämä toiset tein viikon aikana myös. Kyllähän nämäkin nopeat olivat neuloa, sillä koko on 35. Lanka on Novitan Nalle, puikot nro 3. Kaunis farkunsininen, johon ehkä vielä jotain kuviota kirjon koristeeksi, ennen kuin pukinkonttiin päätyvät. Onneksi näitä  pieniä ja isoja sukankuluttajia riittää!

 

Tämä sunnuntai meni ajellessa Hyvinkää -Nurmijärven kirkonkylä väliä edestakaisin kolmesti! Haimme tyttärelle hyllyn, jossa oli hieno lasivitriini ja laatikostoja, kulmapaloja ja vaikka mitä. Se oli kaunis ja priimakuntoinen, mutta entinen omistaja antoi sen pois ilmaiseksi! Ihanaa, kun satuin Facebookissa ilmoituksen huomaamaan ja olin ensimmäisenä siihen vastaamassa. Kannatti ajella, sillä niin hyvältä se näytti uudessa kodissaan! Kiitos tästäkin mahtavasta onnenpotkusta!

 

Ensi viikonloppu menee valokuvauksen parissa, kaksipäiväisellä kurssilla! Tuskin maltan odottaa!

 

 

Sukkaa pukkaa...

Taas on puikoilla sukat ja tällä kertaa ihan perussukat vaan! Näissä on lankana omista varastoista (ehtymättömistä...) löytynyt farkunsininen Nalle-lanka, joka on näitä Novitan tuttuja, turvallisia lankoja. Puikot ovat kokoa 3½. Koko on n. 35 numeroiselle pikkumiehen jalalle. Onneksi pikkumies ei blogeja harrasta, joten voin huoleti nämä näyttää. Ehkä eksyvätkin pukinkonttiin, jos ei Joulupukin pajalla ehditä neuloa tarpeeksi ennen joulua. Sukkasadon Perunalaariin nämä päätyvät heti valmistuttuaan, toivon mukaan viimeistään lauantaina.

 

Vahvistettu kantapää, 1o,1n -resori. Siinä se perusperusperusperjantaisukan juju lapselle! Lauantaina on luvassa koulutuspäivä klo 9 - 15, joten sukkaahan se pukkaa silloinkin. Pitää vaan muistaa ruusupuiset puikot ja tällainen malli, jota ei tarvitse juurikaan neuloskellessa katsoa. Kyllä tuossa ajassa pitäisi sukat saada tehtyä, ainakin pienet... Tai sitten paksut. Helpot. Nopeat. Lämpimät.

 

 

Sukat x 2 ja neulojan tarvikepakki

Neuloin kuin neuloinkin uusiksi kärjet niistä Isoveli-langasta tehdyistä sukista ja lanka riitti kuin riittikin viimein! Peräti 18 cm pätkä sitä jäi ylikin! Aika tarkalle veti, mutta onneksi ei tarvinnut ostaa uutta lankaa. Ideana minulla on tällä hetkellä neuloa pois kaikki ns. jämälangat ja vuosien varrella hamstraamani, vähän reilummatkin erät lankaa. En halua ostaa uusia, en ennen kuin tuo varastoni on vähennetty todella minimiin. Aikeissa on punnita kaikki langat ja laskea yhteen niiden määrä. Sitten voisin aina punnita valmistuneen tuotokseni ja vähentää varastosta. Olisi ehkä itselle motivoivaa nähdä lukuinakin, miten varasto pienenee.

Siinähän ne ovat valmiina!

 

Vihreät ovat miesten kokoa ja punaiset naisten. Lanka oli sen verran paksua, että nämä vastaavat oikeastaan tossuja. Tein niihin vain lyhyen varren, sillä nämä on tarkoitettu kotona tassutteluun ja varpaita lämmittämään esim. ulkoilun jälkeen. Puikot olivat nro 5, joten työ eteni ihan hurjaa vauhtia. Kahdessa illassa tuli siis kaksi paria sukkia kevyesti valmiiksi, mitä nyt tuo langan loppumishässäkkä vähän häiritsi hommiani. No, vartissa sekin oli hoidettu, kun kärjet vaan neuloin uusiksi.

 

Kuvassa näkyy myös tuo suloinen "neulontapakkini", joka on itse asiassa maailman kätevimpiä keksintöjä neulojalle. Siinä kulkevat kaikki apuvälineet saksista mittanauhaan ja puikon suojista silmukkamerkkeihin. Minulla on myös sellaisia erityisiä neuloja, joilla on hyvä päätellä langanpäät tai yhdistää kappaleita isommissa töissä. Lisäksi on isoja, tavallista tukevampia ja pidempiä nuppineuloja, joilla pysyvät kappaleet yhdessä hyvin ommeltaessa niitä käsin yhteen. Niillä myös pingotan kappaleet alustalleen kostutusta ja muotoilua varten. Alustana toimii vanha, isokokoinen ilmoitustaulu, johon neulat uppoavat helposti. Kerroslaskurikin on mukana, samoin apupuikot palmikoiden neulomiseen ja tietenkin nuo isot hakaneulat, joille voi siirtää silmukoita odottamaan. Pussukka löytyi marttojen Loviisan reissulla Strömforsin ruukin alueella sijaitsevasta myyntikojusta, joten valitettavasti en nyt tiedä valmistajan nimeä. Käsin tehtyhän se on ja näitä kukkaronkehyksiä saa tietenkin ostaa käsityötarvikeliikkeistä. Aiemmin käytin Marimekon pussukkaa, mutta se jäi pieneksi tälle tavaramäärälle...

 

Pussukka on ostettu taannoisella Strömforsin ruukin vierailulla.

Sisältäkin pussi on nätti, sillä sieltä löytyy Muumikangasta.

Tässä sitä tavaran paljoutta, jota sisään mahtuu!

 

Kirppiksiä tuli taas käytyä, tosin tänään vain naapurikaupungissa. Mukaan lähti kaunis kori, johon ilmeisesti laitan sisustuslehtiä. Se on napakka ja malliltaan sopii erinomaisesti lehtikoriksi. Tykkään kovasti. Löysin myös Lingon&Blåbär-merkkisen ihanan paidan ja JAP-merkkisen topin itselleni. Ne menivät saman tien pyykkiin käyttöönottoa varten.

 

 

Isäntä teki iltapalaa, joten nyt nauttimaan herkuista. Huomenna luvassa uintia kolmasluokkalaisten poikien kanssa ja omien ykkösluokkalaisteni kanssa reipas ja työntäyteinen päivä!