Lauantai-illan kuvat kotoa

Nyt vilautan kuvissa sen eilen lupaamani valmiin työpisteen. Oi, miten kiva tässä onkaan istua koneella ja lukea blogeja, kirjoittaa omaani tai vaikka ihan jopa töitä tehdä... Näin ihanan työpöydän ääressä viihtyy mitä mainioimmin, eikä yhtään hassumpaa ole se, että saan olla itsekseni tässä huoneessa, eikä telkkarin ääni kuulu tänne. Aiemmin läppäri oli olohuoneessa, joten parannus on nyt huomattava entiseen verrattuna. Ja kyllä, edelleen haaveilen kaupunkiin muutosta, mutta nautin tästä silti nyt toistaiseksi. Pöytähän lähtee toki uuteenkin kotiin mukana!

Tässä se on!

Ja olohuoneen pöytä vapautui läppäristä!

 

Työtuoli on Ikean Jules-tuoli, mutta se on meillä pyörinyt käytössä jo vuosia. Nyt, kun vanha tuoli, joka sopii tähän pöytään, on vielä autotallissa viimeistelyä odottamassa, käytän toistaiseksi tätä. Katsotaan, tuleeko vanha tuoli vain somisteeksi, vai istutaanko siinä myös... Valaisin on myös Ikean, mutta kirppislöytö se meille on. Hintaa en enää muista, lienee jossain 6 euron liepeillä ollut. Ostin jo aikaa sitten tämän komeroon odottamaan tulevaa työpistettäni.

 

Pöydän on aikanaan tehnyt isoisäni isä, joka oli puuseppä ja taitava käsistään. Se on melko pieni ja siro, mutta tukevasti tehty ja täyttä puuta tietenkin. Laatikoihin uusin vetimet, sillä entiset eivät olleet tyyliin sopivat, vaan olivat joskus matkan varrella jo vaihtuneet. Molemmissa laatikoissa on pohjassa mustetahrat, joten päättelen, että mustepullo tai mustekynä on sinne vuotanut. Laitan kuitenkin jotain hyllypaperin tapaista näihin, kunhan löydän sopivaa.

Olohuoneen pöydällä on nyt se jo taannoin ompelemani kirppiskankaasta tehty pöytäliina. Taisipa hintaa olla kokonaista kolme euroa, joten eipä ole tuokaan iso investointi. Nyt odotan innolla ruotsalaista dekkaria, joihin olen koukussa nykyisin. Jälkimmäinen osa sarjasta nimeltä Kiinalainen, alkaa kohta. Se perustuu Henning Mankellin romaaniin. Mukavaa illan jatkoa kaikille! Ja palaillaan siis huomenna arvonnan puitteissa takaisin!

Työhuone ja viimein oma työpiste!

Huoneessa, johon tätä työpistettä olen viritellyt, alkaa olla aika kivasti valmista. Katonrajaan tulee vielä listat, jotka on jopa valittu, mutta jäivät vielä kauppaan odottelemaan noutoa. Muuten pääsin jo tuomaan tänne tavaroitani, levittäytymään vielä tähänkin huoneeseen ja valtaamaan lisää tilaa... Ja minä se olen, joka suunnittelen muuttoa pienempään asuntoon! No, nautitaan tästä sen aikaa, minkä tässä asutaan vielä. Talon myynti ei ole vielä alkanut, eikä sitä koskaan tiedä, kuinka kauan siinä sitten meneekään.

Kuvia tästä ihanasta, omasta sopestani tulee vain muutamia tässä vaiheessa, sillä kaikki kalusteet eivät ole vielä valmiina. Anopin vanhaa keinutuolia olen pikkuhiljaa aloittanut kunnostamaan, mutta sen kanssa vierähtänee vielä tunti, jos toinenkin. Lisäksi värkkäilin sellaista pikkupöytää tulostimelle alustaksi. Kunnon kuvat siis vasta sitten, kun kaikki on valmista. Tässä kuitenkin jo vaihekuvia.

Tässä siis tyhjää huonetta, vastamaalattuine seinineen

 

 

Ihanainen työpöytäni, josta vaivalla olen poistanut oranssin maalin.

 

 

Siinä sitä pöytää vähän vaiheessa vielä

 

Takapihalla varjossa maalinpoistohommia

Keinutuolin istuin oli ruma ja kulunut!

Tässä uudelleen verhoiltu istuinosa. Kangas Pentik.

 

Hyvää viikonloppua kaikille! Viimeistään sunnuntaina käynnistyy myös pikkuinen arvonta blogissani. Muistahan kurkistaa sitäkin!

 

Henkkumaaria

 

 

Maalaushommiin, mars!

Laitoin vähän vipinää kinttuihin ja sysäsin liikkeelle pitkään, pitkään odotelleita hommia. Olen niitä ihmisiä, joiden oikeasti täytyy tehdä itselleen tällaisia "rynnäköitä", jotta valmista alkaa tulemaan. Huomaan, että 10 viikon lomani aikana en ole vieläkään saanut tartuttua kaikkiin niihin juttuihin, joita haaveilin tekeväni tänä kesänä. No, onhan toki lomalla vaan lomailtavakin, mutta monet näistä jutuista ovat oikeasti niin mieluisaa tekemistä, että sehän on lomaa parhaimmillaan.

Ensinnäkin, juniorin huoneena 20 vuotta sitten palvellut, pienin neljästä makuuhuoneesta, on nyt tyhjennetty viimein varastokäytöstään. Siinä oli useiden vuosien ajan tosin minun ompeluhuoneeni, mutta sen vaihdoin keväällä isompaan huoneeseen. Tästä tulee nyt huone, jossa teen kirjoitushommia, bloggailen ja vaikkapa opiskelen, joka onkin minun arkeani lähes aina. Keksin nimittäin aina jostain jotain uutta opiskeltavaa, milloin verkkokursseina, milloin ihan vaan itseopiskeluna.

Ensin siis tavarat huitsin nevadaan! Sitten lähtee tapetti seiniltä. Yläosassa oli tuollainen äklö-ysäri-baby-lila-valko-raita-tapetti... Ja alaosa oli maalattu lilaksi. Väri siksi, että odotin vauvaani vielä sitä valitessani, enkä halunnut tytön tai pojan huonetta, vaan pelkän vauvanhuoneen. Välissä oli vielä leveä nalleboordi.

Meidän nuoriso kuitenkin jo aikoja sitten pyöräytti huonejärjestyksen uusiksi, joten tässä huoneessa ei ole asunut kukaan n. 15 vuoteen enää. Siksihän sille kävikin niin, ettei sitä ole tullut rempattua aiemmin. Nyt kuitenkin iski senkin aika, mummu ihan liekeissä täällä on häärinyt huonetta kuntoon!

Tapetin poistoa

 

Onneksi täältä tuo tapetti myös lähtee pois, eikä temppuile. Kostutan spraypullolla ja repäisen irti. Siinä se. Kunhan tapetti on poissa, alkaa kolojen tasoitus ja sitten pohjamaalaus. Vedän kaikki seinät ensin valkoisella pohjamaalilla, sillä tuo lila kuultaa takuuvarmasti muuten läpi alaosista. Lisää kuvaa voin tarjoilla, kunhan sinne asti pääsen hommassa.

 

Kalusteet pitää myös sitten maalata, sillä huoneeseen tulee pieni, vanha työpöytä, joka on isäni isoisän tekemä. Siihen olen uhrannut jo edelliskesänä lukuisia työtunteja, että sain vanhan, ORANSSIN maalin pois! Kenenköhän älynväläys on ollut maalata kaunis, vanha kaluste oranssiksi?

 

Pöydässä on edessä kaksi laatikkoa, jotka ovatkin jo maalattavina.

Päädyistä tykkään erityisesti, nuo kolme pinnaa ovat kivat.

Tässä vielä kuultaa sitä vanhaa oranssia väriä.

Kirppikseltä löysin tuolin, josta olen myös maalikerroksia poistellut.

 

Tuolin ostin Kirjokaaren kirppikseltä, jossa tulee harvakseltaan poikettua. Ystäväni Anne kutsuu sitä mummokirppikseksi, koska siellä on enimmäkseen sellaista lahjoitustavaraa, ei mitään ihmeellistä, muodikasta tai himoittuakaan. Mutta joskus löytyy jotain, siksi kannattaa kyllä poiketa. Siellä on sellainen tapa, että he maalaavat huonompikuntoisia kalusteita jollain paksulla maalilla, samoin kuin kierrätyskeskuksella. Minusta on kurjaa, kun sellaista tehdään, sillä se on todellakin liian  paksua, värit ovat aika yök ja sitten ostaja joutuu maalinpoistohommiin heti alkuunsa. Huonosti maalattua jälkeä en kestä, ellei se ole ihan omaa ihanaa kädenjälkeäni! Eli siis muut eivät saa maalata rumasti, minä vaan!

 

Olen ostanut Helmi-pohjamaalin ja vaalean, hiukan sävytetyn Helmi-maalin jo valmiiksi ja huomenna ehkä alkaa maalin sively kalusteisiin. Päivällä käyn ensin hautajaisissa, mutta illemmalla ehkä hautaudun tuonne suloisen viileään autotalliin maalaamaan! Siellä on oikeasti miellyttävän viileää myös näin helteellä ja isäntä jo ehdottikin retkeä sinne yöksi... Kiva paikka nukkua autonrenkaitten ja voimanostopenkin välissä...

 

Lomapäiviä on jäljellä enää muutamia, joten nyt on täysi höyry päällä. Huomenna haemme myös meidän pikkuprinsessalle kummityttöni vanhan Ikean Minnen-sängyn. Kummityttö kasvoi siitä ulos, kun taas pikkuprinsessa on ehkä vielä paremmassa tallessa pinnasängyssä. Mutta onpahan valmiina, äkkiä senkin aika tulee! Ystävättäreni lupasi minulle ihanan, vanhan mankelin, jonka ehkä roudaamme kotiin myös. Sen aion sijoittaa ulos, uskokaa tai älkää! Siihenpä tuleekin kukkia!