Kotielämää - kirppislöytöjä - käsintehtyä - pihahommia - kaikkea kotoisaa
Näytetään tekstit, joissa on tunniste perintökalusteet. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste perintökalusteet. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 10. kesäkuuta 2020

Kotia olohuoneen puolelta

Edellinen blogipostaukseni sisälsi paljon kuvia. Napsin niitä siivoillessani, sillä kuvia ei hirveästi vielä ole ollut täältä uudesta kodista. Meni kuitenkin muuten niin myöhään, etten hirveästi ehtinyt/jaksanut enää kirjoitella. Poikani, se kuopus nimittäin, kävi tänään ja olihan taas saunavuorokin. Siivoilujen jälkeen sauna tekikin hyvää. Nautin pitkän laudeliinan keksittyäni lauteilla köllöttelystä ja rentoutan itseni varpaista päälakeen asti mielikuvaharjoituksen avulla.


Edellisiin kuviin palatakseni nyt sitten kertoilen lisää tästä mun kodistani. Ensinnäkin, talo itse on 120 vuotta vanha ja hirsirunkoinen, kaksikerroksinen ja Museoviraston suojelema kohde. Näitä on tässä meidän taloyhtiössä yhteensä 5 samanlaista ja yksi sellainen, jossa on vain yksi kerros. Talojen historiasta löytyy kivasti tietoa https://museot.finna.fi/Record/muistaja_hyvinkaa.M011-90587 tietokannasta ja Hyvinkään villatehdas on siis nämä työläisilleen aikoinaan rakennuttanut. Ennen sotia on näitä vielä ollut paljon, mutta vain nämä ovat varsinaisen villatehtaan lisäksi jäljellä. Talot peruskorjattiin 1980-luvun puolivälin paikkeilla ja asunnot muutettiin hellahuoneista kaksioiksi. Itselläni on tässä kaksi huoneistoa, joista tämä asumani on 47 neliön suuruinen. Toinen huoneisto on 50 neliötä työtilaa, jossa voin tehdä ompelu-, askartelu- ja tuunaushommani kaikessa rauhassa.




Aluetta on monien muiden tuon ajan työläiskorttelien tapaan kutsuttu Port Arthuriksi. Se onkin edelleen käytössä oleva nimi ja myös asunto-osakeyhtiön nimi. Nämä alemman kuvan piharakennukset ovat siis 80-luvun peruja, muttaihan kivasti ne sulautuvat talojen sekaan. Kummassakin piharakennuksessa on kaksi liiketilaa ja pyöräsuojat, toisessa pyykkitupa ja  toisessa sauna. Meillä on tässä eri nimillä kutsuttuja rakennuksia ja nimet juontavat jostain sieltä alkuajoilta. Ois mielenkiintoista tietää, miksi tämä talo on nimeltään Synnytyslaitos. Yksi taloista oli Tyttöpatteri ja yksi Naimaharju. Muiden nimiä en muista. Synnytyslaitoksella siis asustelee monta yksin asujaa, nyt kaksi sijoittajien omistamaa vuokra-asuntoa on tyhjillään ja vain yksi perhe asuu tässä meidän talossa. Yhteensä asuntoja on 8 kpl/ talo. Vuonna 1939, siis ennen sotia, näitä taloja oli Hyvinkäällä 80 kpl. Nyt jäljella tosiaan vain 5 kaksikerroksista ja yksi yhdessä tasossa oleva.



Olohuoneeni kalustus koostuu joko kirppislöydöistä tai isovanhempien kotoa, siitä oikeasta mummulasta, perittyjä kalusteita. Ruokasalin kalustosta tänne mahtui pikkusenkki ja ruokapöytä. Tuolit ovat kirppikseltä, kun ne alkuperäiset odottavat kunnostusta. Seinällä mummun taulu, hedelmäasetelma kultakehyksissä. Eipä sekään kaikille sopisi, mutta mummulassa se on ihan kotonaan. Iso kaappi ja vitriini ovat kirppislöytöjä, kuten myös pöytä ja divaani. Divaaniin ostin kyllä uudet päälliset Bemziltä. Tuossa pyöreällä sohvapöydällä on päällä lasilevy. Irrotin lasin alta silkkikankaan. Sitten otin vanhoista lehdistä mainoksia, kuvia, artikkeleita ja otsikoita, jotka asettelin pöydälle. Päälle lasilevy, joka pysyy paikallaan kuluneen messinkivanteen avulla.

Ison kaapin päällä on Terho Sakin veistos, joka esittää äitiäni. Ja vanhempien vihkikuvakin löytyy sieltä. Viherkasveja olen myös alkanut harrastaa, joitain niistä kuvissakin näkyvissä. Pöydällä pyörii aina neule tai pari, sillä minulla on aina kesken useampikin työ.


Vähän toiselta suunnalta katsottuna olohuoneen seinillä näkyy lisää tauluja ja kutomani ryijy. Jalkalamppu on kiva neuloskellessa, sillä en tykkää suorasta kattovalosta. Ikean Ektorp-sarjan sohva ja divaani ovat helppoja koirahuushollissa, sillä sohvanpäällisiä saa pyöräyttää koneessa silloin tällöin. Koirat eivät oleile sohvalla, mutta nojaavat niihin kyllä ja lika tarttuu.


Lisää esineitä mummulasta. Kaikki nämä muistan lapsuudestani saakka. Hyvinkään kirkko ja kahvipannu "Hyvinkää"-tekstillä ovat erityisen rakkaita.



Pitkään kärsin siitä, että valaisin ei osunut kohdalleen, mutta nyt se on myös fixattu. Siirto sujui hienosti, eikä nyt enää kukaan lyö päätään lamppuun. Tuo takaseinä on nyt valkoinen, vaikka siihen olen ostanut jo tapetit Ellokselta. Saa nähdä, koska ne saadaan seinälle saakka. Edellisten asukkaiden maisematapetti oli hieno, mutta ei yhtään minun tyyliseni. Myös makuuhuoneen tapetti poistettiin heti. Siihen löysin ale-tapetit paikallisesta liikkeestä. Kyllä tää tästä valmistuu. Ihan varmasti. Huomenna pyykkipäivän lisäksi pari noutoa kirppisostojen merkeissä ja yksi parvekkeen säänkestävä matto pitää myös hommata. Hyvää yötä kaikille! Palailen huomenna uusin voimin.





perjantai 5. kesäkuuta 2020

Alkaako olla jo valmista?

Alkaako olla jo valmista, kysytään minulta silloin tällöin, kun kyse on tästä uudesta kodistani. Olen asunut tässä nyt jo 6 kk. Olen nähnyt tässä pitkää syksyä, vähälumisen talven ja kevään. Nyt on kesä. Alkaahan se valmmista olla, mutta muutama isompi homma edelleen odottaa. Kaikki maalaushommat on aikaa sitten jo valmistuneet, mutta kun se tapetointi pelottaa edelleen. Ikinä en ole tapetoinut, enkä edes läheltä seurannut tapetointia. Nyt pitäisi opetella ja ystäväni Suski onkin luvannut tulla apuun jonain päivänä. Jostain syystä tapetointi on ikäänkuin iso juttu, vaikka se tuleekin vain olohuoneen yhdelle seinälle ja makuuhuoneen yhdelle seinälle. Molemmat ovat ehjiä seiniä, ei oviaukkoja, eikä ikkunoita. Hmm... tämänkin työn aion opetella. Lisäksi yksi kattolamppu pitää siirtää oikeaan kohtaan ruokapöydän päälle, sillä nyt siihen lyö tehokkaasti päänsä, jos ei osaa varoa. Makuuhuoneen seinälle tulee vielä kaappi ja kaksi kaunista seinävalaisinta. Minäkö täällä tällaisiä häärään? No, pakko kai se nyt on, kun ei ole apumiestä. Olen saanut paljon apua ja nyt alkaa olla aika selvitä yksin tai ystävien avulla.

En malta olla näyttämättä vähän keskeneräistä asuntoa teille. Minulla on muutamia kuvia tältä päivältä, vähän olkkaria ja keittiötä. Katsotaan, mitä tykkäätte niistä. Pahoittelen kuvien amatöörimäistä tasoa.

Olohuoneen näkymiä, valaisin väärässä kohdassa

Tässä näkyy hyvin, miten sivussa valaisin on.

Ektorp-divaani Bemzin päällisillä

Tiivistä, mutta silti mahdutaan koirien ja vieraiden kanssa hyvin.

Mummulan tauluja seinällä

Neliöt on hyödynnettävä hyvin.

t
Suolta keräämäni tupasvillat ja isän kiikarit

Lasten vauvakuvat, mietelause ja mummun suloinen koiranpentu.

Nämäkin kaikki mummun ja vaarin perintöä


Keittiön pienet yläkaapit

Pomonaa, lääkekaappina toimiva kattila ja vaaka koristeena

Astioiden paikka löytyy laatikoista

Ulosvedettävä korivaunukaappi vetää paljon tavaraa.
Jonkun pitäisi vissiin siivota se...

Mikron paikka on kaapissa erillisuunin päällä. Piilossa sekin.

Integroitu tiskikone on pieni, 45 cm leveä ja pyöriikin aika usein.

Keittiön yleisilmettä

Valohyllyt ovat kivat, kauniille esineille sopivat.

Täyspuiset työtasot vaativat hoitoa. Vaaleat jäljet ovat ruuanlaiton
ja märällä pyyhkimisen seurausta.

Hoito on helppoa ja halpaa. Apteekin parafiiniöljy, alle 4€

Öljytyllä työtasolla vesi ei imeydy puuhun.

Hetken kiiltoa, kunnes öljy imeytyy.

Työ- ja baaritiski, jonka ääressä leivotaan ja vaikka syödään.
 
Tiskin alla baarijakkarat ja kaksi Ikean Råskog-vaunua.

Paljas hirsiseinä ja mummun kahvimylly

Ilmakasvit lasipalloissaan

Läheinen ystäväni Dyson v6 Animal Pro

Sauna ja hemmotteluhetki ihan vaan itselleni

Kello on jo yli 23, joten lienee aika painua pehkuihin. Huomenna lisää, ehkä enemmän tekstiä tämän kuvakavalkadin jälkeen. Hyvää yötä ja kauniita unia kaikille!