Olen ihaillut monissa blogeissa taidokkaita kollaaseja ja lueskellut myös joidenkin ystävällisten bloggaajien laatimia ohjeita kollaasin tekemiseen. Nyt päätin ihan vaan sairaspäivän viihdykkeeksi kokeilla, miten kollaasi syntyy. Ja syntyyhän se. Kuvia ei ole mitenkään erityisemmin valittu, on vaan lätkitty 12 kuvaa, joista kollaasi sitten muodostui. Kiva systeemi, helppokin. Nyt taidan alkaa ihan oikeita kollaaseja laatimaan, kun tämä ei ollutkaan tämän pahempi juttu.
Tässä on kuvia kotoa, Lapista, Bilnäsistä, Hämeenlinnasta ja Aulangolta. Sikin sokin sekaisin vaan.
Miten sitä voikin olla niin ennakkoluuloinen, että oikeasti luulin tämän olevan hankalaa? En ole mikään tietotekniikkaihme, joten välillä aina huutelen tuota junioria avuksi, jos en jotain ymmärrä. Hän taas on vähemmän kiinnostunut blogimaailmasta ja kuvankäsittelystä, eikä myöskään valokuvaus jaksa häntä kiinnostaa. Kaikki perusjutut tietokoneella ovat hänelle kuitenkin niin helppoja, että välillä mammaa nolottaa, kun joutuu jotain kysymään.
Kolme päivää olen nyt kotona sairastamassa, joten ehkä leikin lisääkin tällä ihanalla Picasalla....
Monet nuoret tuntuvat suorastaan syntyneen tietokone kainalossa. Kun aikoinaan kysyin tyttäreltäni apua jossain tietotekniikkajutussa, hän tokaisi, että "painele niitä nappuloita, ei ne räjähdä, mutta kokeilemalla sinä opit". No, aina en kylläkään ole ilman neuvoa oppinut, mutta usein kyllä kokeilemalla oppii.
VastaaPoistaNäin se taitaa olla. Nuorilta puuttuu se epävarmuus, jota ainakin itse tunnen uusia ohjelmia ja laitteita käyttäessäni. Meillä myös nuoriherra toteaa, että kokeile... No, minähän yritän nyt kokeilla, eiköhän sitä vähitellen jotain opikin!
Poista