Sunnuntain puuhastelua

Olen flunssassa. Yskin ja pärskin ihan riittävästi kotitarpeiksi, kuumekin nousee taas iltaa kohden. Silti oli ihan pakko päästä vähäksi aikaa omalle pihalle, sillä mitenkään en voinut vastustaa aurinkoisen syyspäivän kutsua.

Keräilin siis ruukkuja, lastenlasten leluja ja leikkimökin kalusteita yms. pihasta. Poimin loput aronianmarjat ja pienenpienet tomaatit. Otin myös muutaman kännykkäkuvan, kun en jaksanut lähteä hakemaan kameraa. Kissa oli kaverina pihassa. Se yritti pelata sählypallon kanssa, mutta kun mamma ei innostunut, päätti Paavokin lähinnä vaan tyytyä katselemaan touhujani.

Paavo tykkää kulkea hankalista paikoista, kuten tässä keinun alta. Ehkä juju on siinä, että se tajuaa, ettei mamma mahdu samaa reittiä kulkemaan.

Aronian syysväri on mielestäni aika hehkeä. Marjat tosin eivät meillä oikein ketään houkuta, mutta kerään ne pois ja teen niistä jotain hilloa taas. Ehkä omena-aroniaa voisi kokeilla...?

 

Koreanonnenpensas on saanut aavistuksen punaa lehtiinsä. Muuten rehottaa pihassa, kuin mikäkin ryteikkö. Keväällä se ilahduttaa kukkimalla ennen lehtien puhkeamista, keltaisin kukin.

 

Tapionpöytä, kartiovalkokuuset, tuija ja luonnon omat katajat, jotka pelastettiin rakennusvaiheessa. Kivasti sopivat mielestäni yhteen, vaikka osa onkin siihen keinotekoisest tällätty kasvamaan. Tapionpöydän koko on n. 1,5 metriä. Siis halkaisija. Eli kasvua siitä, mitä se oli tullessaan on varmaan ainakin metri.

Nyt olen ihan poikki, vaikken pihassa kauaa ollutkaan. Pitänee vaan "vakkautua makkuulle" eli mennä omaan sänkyyn lukemaan! Hyvää alkavaa viikkoa kaikille teille ihanille!