Tästä innostuneena aloin miettiä, mitkä ovat niitä rakkaita aarteita, joista en luovu. Tässä niistä ensimmäinen postaus. Mieleeni nousivat kesäiset Pentikin Linnea-astiat, joista on kiva tarjota kahvia ja vaikka raparperipiirakkaa vieraille takapihan varjoisella terassilla. Nyt terassi peittyy lumeen, mutta ainahan voi haaveilla tulevasta kesästä tai muistella niitä menneitä.
Linnea, Pentik
Minulla on sarjaan kuuluva kannu, kapea ja korkea malliltaan. Siihen sitten vaikka marjamehua tarjolle. Lisäksi minulla on mukeja 6 kpl, neliskanttisia lautasia 6 kpl, tuollainen pikkukippo esim. vaniljakastikkeelle ja vuoka/tarjoiluvati.
Vuoka sopii myös tarjoiluun. Linneaa oli aikoinaan myös kankaana saatavissa.
Kirppikseltä löysin palan tuota Pentikin Linnea -kangasta tyynynpäällistä varten. Tänään taidan sen ommella surauttaa, samalla kun teen poikaselle tyynynpäällisiä vähän miehekkäämmistä kankaista.
Tätä sarjaa myytiin kesällä joskus tässä 2000-luvulla, en muista vuotta. Se ei kuulu tietääkseni Pentikin tuotantoon enää. Kuvioaihe on kesäisen raikas ja sopii helposti yhdisteltäväksi valkoisiin astioihini. Siitä on olemassa myös sinisellä kuviolla oleva versio. Onko tämä sarja tuttu teille?
Ei ole tuttu. Kaunis. On varmaan outoa, jos viimeinenkin lapsi lähtee kotoa. Lähteekö kauas?
VastaaPoistaKiitos! On se outoa kyllä. Vanhin asuu ehkä noin 10 km täältä, tytär n. 14 km täältä ja tämä kuopus muuttaa lähimmäksi, vain n.8 km päähän kotoa. Onneksi ei sen kauemmaksi. Tämä on jännä juttu, sillä huomaan isompien lastenkin olevan pikkuveljen puolesta iloinen, mutta äidin puolesta tietävät, tämän olevan aika tiukka paikka. Olen kyllä tosiaan itsekin iloinen ja toisaalta haikea. Näinhän tässä pitikin käydä, mutta on se kyllä outoa herätäkin ilman tuota mörrimöykkyä talossa...
VastaaPoistaKaunis astiasto vaikkei niin tuttukaan! Meitä kolmas lähdössä parin vuoden päästä mutta nyt jo nyssyköitä varattuna siellä täällä ;)
VastaaPoistaKiitos, Bikke! Näitä nyssäköitähän meilläkin on nurkissa. Autotallissa kokonainen sohva, jota tämä nuorimies ei antanut hävittää, kun meille tuli uusi. Halusi säästää sen itselleen. No, nyt lähtee kauheasti nurkista säilytettyä tavaraa taas, kun kolmaskin lähtee. Äiti pääsee sisustusavuksi ja tekemään kirppisostoksia uuteen kämppään.
PoistaAinokaiseni muutti kotoa noin vuosi sitten emmekä näe kuin ehkä kerran kuukaudessa, joten tiedän haikeutesi.
VastaaPoistaKaunis astiasto, noista olisi kiva tarjoilla nimenomaan kesäpäivänä vaikka mehua ja piirasta.
VastaaPoistaHaikeaa on lasten muutto pois kotoa, mutta onneksi nuo tulevat aina silloin tällöin käymään. Ja ehkä joskus tulevaisuudessa tuovat mukanaan myös perheensä.