Patalappuja jouluisin kuva-aihein

Lisäilin juuri Mummulan minipuotiin viikonloppuna ompelemiani jouluisia patalappuja, jotka ovat kivoja viemisiä esimerkiksi joulukukan asemesta kyläreissulla! Nämä ovat amerikkalaista puuvillakangasta ja kuva-aihe on kehystetty punaisella puuvillakankaalla. Ripustuslenkki on tehty polyesternyöristä. Lämmöneristeenä on neulattua pehmikehuopaa, jolla on hyvä lämmöneristyskyky. Käy kurkistamassa tarkemmin minipuodin välilehteä klikkaamalla.

 

Kuva-aiheissa löytyy joulupukki, poro, lumiukko, jouluinen talo, enkeli ja kissa.

 

Mukavaa joulunodotusta!

 

 

Joulua kotiin - ompelunssan oireita, osa 2.

Jouluiset ja kauniit kuvat blogeissa ja Pinterestissa saivat aikaan sen, että minäkin sukelsin pää edellä tilkkulaatikkoa penkomaan vähän sillä silmällä, josko jouluisia kankaita olisi sopivasti jäänyt edellisiltä vuosilta. Ja löysinkin ihanat palat, joista syntyi tänä iltana tähtityyny.

 

Tyynyyn olen valinnut vihreän ja punaisen sävyjä, joita suosin joulukoristelussa kotonani muutenkin. Sininen joulu teki kovasti tuloaan joskus vuosituhannen vaihteessa, mutta meillä se käväisi vain yhtenä jouluna ison tähtipöytäliinan muodossa. Joulun jälkeen myin pöytäliinan pois, sillä tunnelmaa ei sininen väri minun kotiin tuonut. Tämä väriyhdistelmä, punainen, vihreä ja kulta, se on mielestäni aidointa joulua. Kiiltoakaan ei oikeastaan tarvita, sillä maalaistyyli ja maanläheisyys sopivat joulumieleeni parhaiten. Tosin, jokainenhan saa valita värit mielensä mukaan, enkä pidä muiden jouluvärien valintaa yhtään sen huonompana. Joku tykkää hopeasta, sinisesta tai lilasta, joten mikäpäs siinä. Kukin nauttii niistä väreistä, joista itse eniten tykkää.

 

Toisella puolen tyynyä on iso nappi, toisella pienempi. Koska ne eivät näy samaan aikaan, ajattelin ettei haittaa, vaikka ne ovatkin hiukka erilaiset. Ideahan oli käyttää kaikkia niitä aineksia, joita kotoa lauantai-iltana joulun alla helposti löytyy. Tämä onkin ensimmäinen oman kodin jouluvalmisteluni tänä vuonna. Minä en ole niitä, jotka laittavat joulun esille hyvissä ajoin. Vasta loman alkaessa 21.12. ajattelin aloittaa varsinaiset koristelut. Valot saavat olla esillä jo aiemmin, mutta muut tulevat vasta sitten. Muuten, tyyny oli niin nopea ja helppo ommella, että saattaa syntyä muutama muukin samalla kaavalla vielä ennen joulua!

 

 

Lepoa ja rauhaa

Vapaata peräti kolme kokonaista päivää! Mitä sitä pikkuihmisten kanssa työskentelevä ihminen noilta päiviltä haluaa? No, lepoa ja rauhaa ainakin. Mutta myös sitä kuuluisaa omaa aikaa, jolloin on vapaus ommella, jos siltä tuntuu. Neuloa, jos neuloosi oireilee. Virkkailla, jos virkkauskärpänen ei jätä rauhaan. Ja lukea, nukkua, kääntää tyytyväisenä kylkeä vaan!

Torstai-ilta meni lepäillessä. Perjantaina kyläiltiin ja käytiin haudoilla. Illalla toki katsoin myös Tampereelta tullutta lähetystä itsenäisyyspäivän juhlavasta vastaanotosta ja kättelyistä. Illan päätteeksi katsoimme tietenkin Tuntemattoman sotilaan, joka kuuluu meidän perheen ehdottomiin perinteisiin. Teimme yhdessä hyvää ruokaa. Lohta, perunoita ja vihanneksia, jota meidän lomilla kotona käymään tullut siviilipalvelusmies oli toivonutkin. Viikonlopun aikana on vielä tulossa vieraita, joten leipomista taitaa olla luvassa nyt lauantaina...

Mutta, pakkohan se on ommella, kun kerran niin ompeluttaa. Tilda-hahmoiltani puuttuu vielä hiukset ja kasvot, joten niitä en vielä esittele. Mutta jotain muutakin on työn alla taas! Tässä vähän vilkaisua kankaisiin, joista nyt syntyy jotain...

Taitoon kampapuuvillacollaria

Taitoon joustofroteetyyppinen neulos

Vähän Nanson trikootakin löytyy leikkuupöydältä

Pukin konttiin Nalle Puhia...

 

Tulossa on lähinnä lahjoja ja vaatetta itselle. Tilaustyöni etenee myös pian taas. Onpa tämä vapaa-aika, lepo ja rauha niin hyödyllistä! Jos saisin, tekisin tätä kaikkea kaiket päivät. Työnteko vaan tuppaa haittaamaan harrastuksiani. Toisaalta, kun tämä on taas harrastus, tuntuu se taas kiinnostavammalta, kuin siihen aikaan, kun tein ompeluksia työkseni. Nyt voin itse päättää mitä teen. Tilaustöitä teen vain, jos siltä tumtuu. Joulupaketteihin päätyy tänä jouluna lähinnä itse tehtyä. Se on suuri ilo, sillä tehdessäni jo ajattelen sitä ihmistä, jolle ompelen, neulon tai virkkaan. No, nyt siis jatkamaan! Mukavaa viikonloppua kaikille!

 

 

Kuka sieltä kupista kurkistaa?

Kuppi ja pienikuvioisia kankaita

 

Mitähän näistä voisi olla tekeillä? Ostin neljä tällaista mielestäni hempeää, mutta yksinkertaisen kaunista kuppiparia kierrätyskeskuksesta yhteensä kahdella eurolla. Mielessä vilkkui jotain vähän muuta aluksi, mutta sitten tuli vastaan ohje, joka kiinnosti. Kotiin tuli joulukuun Suuri Käsityölehti, jonka välissä oli pieni, Tilda-aiheinen, seinäkalenteri. Siinä oli kivoja ohjeita, jotka löytyvät muuten parempina ja laajempina versioina Tildan Talvikirjasta. Näin heti mielessäni, kuka sieltä kupista kurkistaa! Kankaita olikin jo omasta takaa, joten ei muuta kuin kaavaa piirtämään. Kalenterin lopussa on kaavat siinä esiteltyihin malleihin, mutta tältä, Eukko Pikkurilliltä puuttui käden kaava kokonaan.

 

 

Kalenterin Eukko Pikkurilli löytyy Tildan Talvikirjasta

 

Kirjastosta sain tuon Tildan Talvikirjan, joten sain piirrettyä kädenkin oikean kokoisena. Olin kyllä piirrellyt omaakin versiota, mutta siitä olisi tullut aivan liian massiivinen pikkuiselle Eukolle. Tildan hiuksia en ole onnistunut saamaan vielä mistään, joten ehkäpä sovellan tuota hiushommaa vähän toisella tavoin. Katsotaan, millaiset saan aikaiseksi. Yhdelle näistä neljästä Eukosta ainakin on jo saajakin mietittynä, yhden haluan pitää itse, joten kaksi on vielä tulossa sellaista, joille voin miettiä saajaa vielä.

 

Ryppyinen lempivaatteeni

Yksityiskohta sen helmasta

 

Facebookin Ompeluelämää ryhmässä jo esittelinkin tätä painamaani tunikaa tai oikeastaan hupparia. Tuo västäräkki on ehdoton suosikkilintuni. Painoin kuvan helmaan seulalla, jonka valotin koululla. Hupparin malli on Suuren Käsityölehden malli jo usean vuoden takaa. Se on A-linjainen ja sopivan pituinen minun makuuni. Kangas on kotimaista collegeneulosta, ihan perusperuscollaria. Tällä kaavalla olen ommellut muitakin huppareita ja myös tunikoita ilman huppua. Niitä on tulossa nyt lisääkin, sillä leikattuna on nyt kaksi, kuviollinen kampapuuvillaneulos ja raidallinen velour.

 

Seikkailin illalla netissä monien kotimaisten nettikauppojen sivuilla. Niissä oli tarjolla toinen toistaan kivempia kankaita ja neuloksia. Velourit, joustofroteet ja trikoot houkuttivat tilaamaan, mutta ei. En tilaa nyt mitään. En ennenkuin olen ommellut varastossani olevat, lukemattomat kangaspalat ja neulokset pois! En osta, en osta, en osta! Tai sitten ostan, jos en pysty enää vastustamaan... Vielä on päällä ompeluinto, joka vie minut tuonne koneen ääreen vähän väliä. Yksi tilaustyökin on tekeillä. Ystäväni pyysi tekemään nojatuoliinsa irtohupun. Ja lopulta päätin, että kyllä minä teen. Hän oli onneksi jo piirtänyt kaavan tuolista, joten homma ei ole ihan niin monimutkainen, kuin pelkäsin.

 

Nyt alan nauttia illan rauhasta. Hyvää itsenäisyyspäivää, ystävät hyvät!

 

 

Pikkuhiljaa, ihan vaan hiljaa, pikkuhiljaa...

Jotain ehdin laittaa sentään myyntiinkin tänään. Klikkaamalla Blogikirppis-välilehteä, löydät nypläystyynyn. Minipuodista löytyy nukenpeitto ja -tyynysettejä sekä pieniä kierrätyskasseja lapsille tai lapsenmielisille.

Tulossa kirppikselle vaatteita, retromallinukke, sisustusesineita, kangaspuut ja kaksitasoinen neulekone. Minipuotiin ilmestyy nukenvaatteita, patalappuja, essuja ja muuta pientä lahjaksi sopivaa piakkoin.

Nypläystyyny

 

Tilaamalla saa myös Baby Born -kokoiselle nukelle "äitiyspakkauksen, joka sisältää vaatteita, pyyhkeen, makuupussin ja peitteen. Kiva joululahjaidea nukkeäideille!

 

 

Somia sisustusjuttuja ja tuunausta

 

Eteisen koristeena roikkuu pari oikeita luistimia ja kaksikin paria tuollaisia "leikkiluistimia". Nämä ovat peräisin ystävältäni Annelta, joka ei niitä enää tarvinnut tai halunnut nurkissaan säilytellä. Minusta luistimissa on jotain somaa, sillä nuo kömpelöt, puiset teräsuojat ovat kerrassaan suloiset. Ja tuo kuluminen, joka niissä näkyy, on vain hyvä asia, kun meidän huushollissa kaikki on enemmän tai vähemmän kulunutta. Oikeat, käyttökuntoiset luistimet löytyvät kaapista myös, mutta niiden aika ei ole ihan vielä. Ulko-ovella on pysäköitynä vanhat puusukset, jotka olen kirpparilta haalinut kesällä. Vielä jos löytyisi kulunut, vanha kelkka!

 

 

Valkoiset enkelinsiivet on joku jättänyt naulakkoon. Liekö meillä suojelusenkeli joutunut ne riisumaan, sillä avainnippunsa se on jättänyt samaan naulaan.  Siivet ovat hauraat, niitä ei kärsi kovin paljoa kosketella, siksi  ne ovatkin saaneet jäädä sijoilleen tuohon naulaan.

 

 

Mikä ihmeen inhokki tämä on? Kauhea rullamainen superlontyyny, jonka olen muistaakseni arvalla voittanut paikallisen ammattikoulun arpajaisista joskus vuosia sitten. Se putkahti tässä hiljattain esiin ja pyörii nyt siellä sun täällä odottamassa, että tekisin sille jotain radikaalia. Ei tuo tuollaisena kyllä mihinkään sovi, mutta mitäs jos laittaisin siihen kauniin kankaan päälle ja antaisin sen eteenpäin meidän pikkuväen leikkeihin... Siitä voisi tulla kivakin! Nyt olette sen tuollaisena nähneet, joten ehkä minun on sille tosiaan heti (kohta) jotain tehtävä!

Tänään ajattelin laittaa myyntiin tuotteitani. Blogissani on välilehti Mummulan minipuoti, johon niitä esille tuon. Lisäksi on Mummulan blogikirppis, johon laitan käsityötarvikkeita, muuta kirppistavaraa ja käytettyjä juttuja. Minipuodin tavarat ovat siis uusia, itse tekemiäni. Kannattaa kurkistella, mitä kivaa sinne tulee näkyville illan mittaan!

Täydellistä tunikan kaavaa etsimässä

Etsin kunnes löydän sun... Etsin ja etsin, enkä usko olevani kaukana siitä hyvästä, ellei sitten kohta jo täydellisestä tunikan kaavasta. Nyt otin kokeiluun kaavan, joka on peräisin Ottobre Woman 5/2013 lehdestä. Koska kaava oli minulle uusi, valitsin kankaan jostain trikookaapin perältä, jostain 90-luvun paikkeilta ja vieläpä sellaisen, ettei sen tuhoaminen ihan täysin tuhoaisi mielenterveyttäni.

 

Hiha on 3/4-mittainen ja tunika on muuten hyvin yksinkertainen malliltaan. Lehden kuvassa siinä oli pienet taskut, mutta jätin tästä taskut pois tarkoituksella. Koko on ainakin passeli, sen kerkisin kokeilla jo. Mallinuken päällä vastasilitetty tunika näyttää jo rypistyneen, joten saa nähdä, miten trikoo käyttäytyy. Pääntiellä on resori, joka toistaa pienten sinisten kukkien väriä. Farkkuihin sointuva sininen pohja ja pehmeät värit hempeissä pikkukukissa eivät ehkä ole ihan minun ominta juttuani, sillä käytän enimmäkseen mustaa, punaista, harmaata ja pinkkiä.

 

 

Pääntien reunaa, hihansuita ja helmaa kiertää koristeommel, joka samalla huolittelee käänteet. Tuon ompeleen "löysin" pikkupoikien paitoja ommellessani, kun ainaiset kaksoisneula- tai tasosaumuriompeleet alkoivat pikkuhiljaa kyllästyttää. Hitaampi tämä on tehdä, mutta sinänsä ihan hauskan näköinen kyllä, ainakin minusta.

 

Nyt, kun kaava on testattu ja hyväksi todettu, voin huoletta alkaa ommella sillä enemmän omaa tyyliäni toistavia vaatteita. Mutta veikkaan, ettei se tämäkään jää käyttämättä!

 

Mukavaa maanantai-iltaa!