Kuumetta ja kissatappelua!

Kuumetta on siis minulla, 38 näytti mittari vielä äsken. Poskiontelotulehdus on meneillään flunssan jälkitautina. Antibiootit sain tänään ja kolmen päivän pakkolevon kotosalla. Minä olen tunnetusti aika huono olemaan töistä poissa, varsinkin nyt kun olen ekaluokan opettajana. Jotenkin tunnen vastuullisena tuon tehtävän, enkä halua lasten olevan mitenkään "tuuliajolla". Vaikka tottahan sijaiset osaavat ja meidän luokan ihana koulunkäyntiohjaaja on myös myös ammattitaitoinen ihminen. Ja minulla on myös työparina erityisopettaja, jonka käsiin uskoisin kenet tahansa. Silti, koen jotenkin syyllisyyttä, vaikka lääkärin määräämänä kotiin jäänkin.

Kun lähdin päivällä lääkäriin, yllätin etupihalta ketun. Kettu hipsi nopeasti metsän suojaan ja saman tien pensaikosta ilmestyi meidän Paavo, jolla roikkui suupielestä ketun karvoja kunnon tuppo! Pelkäsin kissan puolesta ja ajoin kettua vähän kauemmaksi pihasta tömistelemällä ja taputtamalla nahkahanskoin kovaa. Huusinkin sille jotain pelästyksissäni. Kissa naukui, mutta ei antanut ottaa itseään kiinni. Panta oli kadonnut sen kaulasta.

Tulin sitten lääkäri- ja apteekkireissulta tunnin kuluttua ja kissa tuli iloisesti hölkäten pihalla vastaan. Se tuli sisään ja tarkistin nopeasti sen turkin. Se oli ehjä, ei haavoja, eikä näkyviä vammoja. Nyt kissa on kuitenkin lepäillyt uupuneena koko päivän ja makoilee tuolla vieläkin. Kehrää ja antaa kyllä silitellä itseään. Kun se on aiemmin tapellut, siihen ei saanut koskea, vaan se sähisi. Nyt vaan toivon, ettei sille aiheutunut mitään vakavampaa. Kunnon tappelun jälkeen voi olla hakattu olo, joten antaa sen toipua huomiseen. Katsotaan sitten tilannetta uudelleen, pitääkö lähteä lääkäriin.

Tappelupukari eilen illalla

Missäs sen parempi nukkua, kuin mamman sängyssä...

 

Onneksi tästä on selvitty näinkin vähällä. Pari kertaa on kuvattu, tikattu ja kuljettu tötterö päässä.

 

 

Viimeiset vapaat - maanantaina töihin!

Näkymä illalla juuri pimeän laskeutuessa.

 

Hämärä ja rakeinen kuva näkymästä meidän etupihan puolelta. Pellolla ei ole enää juurikaan lunta, mutta se vähä, mitä on jäljellä on jäässä nyt. Tiet ovat liukkaat, melkein peilijäässä.

 

Olga-sukat valmistuivat eilen. Heti uutta puikoille!

 

Olen neuloskellut uusia Broken seed-sukkia, mutta tällainen tuli yhtäkkiä vastaan!

 

Siis höh! Langassa on ensinnäkin ruma värivirhe, joka on kuin veritahra! Neuloin niin vauhdilla, etten tuota edes noteerannut ensin ollenkaan. Onneksi pääsin vain muutaman kerroksen sen ohi, kun tuli stoppi. Langassa piti alkaa punaisen raidan muodostava kohta, mutta kuinka ollakaan, punaista oli vain n. 45-50 cm ja sitten solmu. Solmun jälkeen lanka jatkui vihreänä! Argh! No, purin sukasta nuo keltaiset kerrokset ja etsin uuden keltaisen raidan. Leikkasin välistä huonon osan pois. Mutta silti harmittaa! Laitoin Facebookin Voihan villasukka-ryhmäänkin kyselyn, josko muillekin on käynyt näin. Ja mitä ilmeisimmin on!

 

Uusi kannu kokoelmaani

 

Kävin viikolla tätini luona ja sain tällaisen ihanan kannun! Kannu on mummuni vanha ja Arabian valmistama! Eikö olekin kaunis! Aika jännä tuo kuviointi siinä.

Näitä purkkeja muistan lapsuudestani

 

Sain myös pari tällaista kivaa, vanhaa purkkia. Nämä ovat myös mummuni peruja. Muistan ihan tarkasti mummun keittiöstä senkin, missä kaapissa noita purkkeja säilytettiin. Nyt mietin, miten näitä uskallan puhdistaa, kun niistä on tuo kuvio ja teksti jo vähän himmenneet. Pelkään jynssäämisen olevan niille vähän liian raju toimenpide. Onko vinkkejä kellään, mikä olisi toimiva ja hellä puhdistustapa?

 

Kirppislöytö

 

Viikolla löysin myös kirppikseltä tämän Brukan postilaatikon. Se on niin "mun näköinen", että mieheni kertoi heti tienneensä minun nappaavan tuon. Hän kulki nimittäin edelläni ja huomasi tuon ensin. Jäi sitten katsomaan, tartunko siihen vai en. Ja minähän tartuin, kun se maksoi vain 4 euroa. Ensin ajattelin sitä leikkimökin seinään, mutta enpä taidakaan viedä sitä sinne. Ehkä se päätyy meidän tuulikaapin seinälle, lähinnä vaan koristeeksi. Pieni ja soma kun on!

 

Jonotusnumero lounaspaikasta

 

Tuli lomalla myös syötyä ulkona. Käytiin miehen kanssa lounaalla yhtenä päivänä ja pojanpoikia käytin sitten Mäkkärissä perjantaina. Olipa kiva viettää rauhassa aikaa poikien kanssa. Kävimme myös kiertelemässä kirppiksellä ja haimme Maija-serkun päiväkodista. Kyllä oli Maijallakin hymy korvissa, kun serkkupojat olivat mukana hakemassa! Olenkin haaveillut, että otan kaikki kolme lapsenlasta tänne yhtä aikaa yökylään, jotta saavat sitten leikkiä pitempään yhdessä. Kiva katsoa, miten pienet toisistaan tykkäävät!

 

Niin se loma lähestyy loppuaan! Nyt heittäydyn isännän viereen sohvalle ja maistan vähän lakuja!

Mukavaa illan jatkoa kaikille! Muistakaahan osallistua arvontaani!

 

 

Arvonta käynnistyy nyt!

Nyt on taas aika lupaamani arvonnan käynnistyä. Pikkuisen annoin etumatkaa Facebookin puolella jo, mutta molemmissa voit osallistua. Tällä kertaa sinulla on mahdollisuus voittaa ns. ikikalenteri. Se on puuta ja kaunis, puhtaan valkoinen. Lisäksi mukana seuraa pieni yllätys voittajalle!

Säännöt ovat ne vanhat tutut:

1.arvan saat kommentoimalla tätä postausta. Muistathan jättää nimimerkin ja sähköpostiosoitteen, jos olet anonyymi.

2.arvan saat kirjautumalla lukijaksi tai olemalla jo lukijani.

3.arpa napsahtaa niille, jotka jakavat arvontapostauksen Facebookissa tai linkittävät tämän postauksen omaan blogiinsa. Käytä yläpuolella olevaa kuvaa.

Muistathan mainita, monellako arvalla osallistut! Arvonta-aika päättyy 31.10.2013 klo 21.00.

Salaisen jouluystävän paketti

Ihana enkelikoriste ja herkkusuklaa

 

Sain eilen ensimmäisen paketin Salaiselta jouluystävältäni. Paketista löytyi rasia Kalev-suklaata, joka oli muuten hyvää! Avasimme sen tänään päivällä ja nautimme kahvin kanssa. Ai, että oli makoisia konvehteja! Lisäksi mukana oli tuo ihana, kaunis enkelikoriste. Sen tulen varmaan joulun aikaan laittamaan kuusen oksalle, sillä se on kertakaikkisen kaunis! Kiitos, ystäväni!

 

 

FLOW kosmetiikan shampoopalat!

Kävin eilen hakemassa hiljattain loppuun kuluttamani shampoopalan tilalle uuden, samanlaisen, hyväksihavaitun ja tutun! Niin mahdottoman riittoisaa tämä on, että ainakin 4 kk olen tuon kanssa hiukseni hoitanut päivittäin!

FLOW kosmetiikkahan on hyvinkääläinen firma, jonka myymälä sijaitsee kätevästi Willan pohjakerroksessa. Siellä meinaa mennä pää sekaisin, kun kaikkea ihanaa löytyy meikeistä ja voiteista eteerisiin öljyihin! Minulla on monia tämän yrityksen tuotteita käytössä, enkä varmasti niistä vapaaehtoisesti luovu koskaan. Verkkokauppa yrityksellä on myös, käy ihmeessä kurkistamassa sinne! By the way, tämä ei ole maksettu mainos, kerron tämän ihan vaan oman tyytyväisyyteni takia. Jos jostain tuotteista tykkää, on kiva kertoa siitä myös muille!

 

Tyttärelle ostin Olut & Muna -shampoopalan, jonka luvataan ryhdistävän hentoja ja velttoja hiuksia. Minulla oli sellaiset ainakin 40 ensimmäistä ikävuottani ja tyttärellä on nyt. Hänellä on pitkä tukka, jota on kyllä runsaasti, mutta kun hiuslaatu on ohut, toivon tämän olevan hänelle mieleinen tuote.

 

Itselleni ostin tutun Kehäkukka -shampoopalan. Se on tarkoitettu kuiville ja normaaleille hiuksille. Minusta on ihanaa, kun tällä pestessä luonnonkihartava, lyhyt tukkani saa jotenkin paljon jämäkämmän tunnun. Hiukset ovat puhtaan ja raikkaan tuntuiset. Päänahka tykkää tästä myös.  

 

Nyt sitten nautitaan eilisen ostoksen tuottamasta mukavasta olosta!

 

 

 

 

Matkaan lähden, matkaan lähden...

Ei, en sittenkään lähde, mutta laukut odottavat valmiina oven suussa. Olen ihastunut vanhoihin matkalaukkuihin, joita ihmisellä ei kai vaan voi koskaan olla liikaa! Näitä on nyt neljä, joten tämä pino on kyllä valmis, mutta ainahan voisin kasata uuden pinon, vai mitä? Pyydän anteeksi huonoa kuvien laatua, sillä valoa ei ole paljon ja kännykkäkuvat eivät oikein laadulla juhli...

Tässä on meidän laukkupino koko komeudessaan!

 

Alimmainen, iso laukku on kirppislöyty tältä illalta! Maksoin siitä kympin. Siinä on rumat teipinjäljet, mutta mietin parhaillaan, miten tämän voisin tuunana kuntoon. Tai sitten annan sen vaan olla tuollaisena, kun ei se edes paljoa tuolta näy. Seuraavana on isäni vanha ns. Amerikan arkku, joka on oikeasti tyttären omaisuutta. Hän antoi sen minulle hellään hoitoon, koska hänen huusholliinsa se ei nyt sopinut. Sitten vaalea beige matkalaukku, joka on löytö kierrätyskeskuksesta. Se maksoi huikeat 2 euroa! Yksi kulmapala puuttuu, mutta sen saa laitettua paikoilleen, koska se oli kuitenkin mukana laukun sisällä. Musta laukku ruskeillä kanttauksilla on kaikkein kaunein ja hyväkuntoisin. Se on mummuni vanha matkalaukku ja peräisin jostain 1930-luvulta. Siinä on myös uudempi nimilappu, jonka käsiala on selvästi vaarini kirjoittamaa. Mummun tuttu osoitehan siinä on!

 

Matkalaukkujen päällä on hieno vanha käsilaukku, joskin aika reilun kokoinen sellainen. Se on nahkaa ja kova, hyvin muotonsa säilyttävä malliltaan. Aivan selkeästi laadukas laukku! Mummuni vanha sekin, ilmeisesti ainakin 1950-luvulla se on vielä ollut käytössä. Sen vieressä on pieni ylellisyys! Kirjekuorimallinen iltalaukku, jonka sisällä on suloinen meikkipeili! Onkohan tämä strutsinnahkaa, kun on tuollainen "nyppyläinen"?

Tässä käsilaukku, iltalaukku ja kaunein matkalaukku näkyvät paremmin.

Naisellisia, ihania, aikansa ylellisyystuotteita, jotka kestävät aikaa hyvin. 

Valmiina matkaanlähtöön on tämä seuraava kaveri myös! En voinut vastustaa kiusausta, kun tämä pää hiukan kallellaan katseli minua. Käytettyhän se on, mutta siisti ja hyväkuntoinen. Kotimainenkin. Tai niin ainakin kertoi myyjän edustaja, Saviaholla, Hyvinkäälllä. Tästä löytöjen kaupasta on tulossa kunnon esittely lähiaikoina.

 

Prinsessan uusi ratsu, joka odottaa kuljetusta hänen luokseen.

 

Mukava lomapäivä kaiken kaikkiaan!

 

 

Kuulumisia lauantai-iltapäivänä

Viimeisimmät kokonaan valmiit tekeleeni!

 

Neuloosi vaivaa kovasti, joten loma tuli oivalliseen saumaan. Pakonomaista neulomista kutsun neuloosiksi, erotuksena neuroosista... Mutta lähimaastossa liikutaan kuitenkin.

Höyryttämistä odotteleva, kärjestä aloitettu sukka...

 

En ole mitenkään taitava tässä kärjestä neulomisessa, joten tämä on saavutus, josta olen ylpeä. Sille vielä pitäisi tuottaa kaveri ja höyryttää sukat siisteiksi. Tuo varren röyhelöreuna on oma muunnelmani mallista. Näytän sitten valmiina tarkemmin näitä vielä.

Olga-sukat, uusin ihastukseni... Näihin jää tosi pahasti koukkuun!

 

Olga-sukkien tarina on kiinnostava. Löysin ohjeet netistä ja monenlaisia versioita näistä on tehtykin. Itse päätin tehdä ensimmäiset ilman raidoitusta, jotta tuo kaunis kuvio varressa pääsee oikeuksiinsa. Myöhemmin väreissä sitten, kun nyt kerran koukkuun jäin!

Uutta lukemista, lestadiolaisen nuoren äidin elämästä kertova mielenkiintoinen kirja!

 

Sain viimein kirjastosta varaamani Taivaslaulun, joka on kyllä hyvä! Lukeminen kannattaa aina, myös lomalla, eikö niin. Tässä mielenkiintoinen aihe, johon tutustuminen on hyväksi varmasti meille kanssakulkijoille. Lisäksi Pauliina Rauhalan kerronta on mukavan uudenoloista, vaihtelevaa.

Päivän kirppislöytöni, 4 eurolla!

Lauantain kirppiskierroksella ihastuin tähän harmaaseen taittotuoliin, jossa oli siisti, virheetön maalipinta. Se asettui  nyt oven pieleen odottamaan talven tuloa, mutta jatkossa sen paikka voi olla vaikka missä. Se on kevyt ja mukava, joten sen voi vaikka tarvittaessa siirrellä mukanaan. Ja toisaalta, siinähän voisi olla kiva paikka kukkaruukullekin, vai mitä sanotte!

 

Nyt pienet nokoset ja sitten hakemaan meidän prinsessaa mummulaan yökylään!