Kotielämää - kirppislöytöjä - käsintehtyä - pihahommia - kaikkea kotoisaa

torstai 2. tammikuuta 2014

Mummun minikokoinen mallinukke

Tässä sitten eilen lupaamani kuvat siitä toisesta ihanuudesta, jonka sain siitä 1,9 metrin palasta Marimekon mustavalkoista trikoota. Edellisessä postauksessani näitte siitä tekemäni tunikan, kokoa 42. Tässä tunika kokoa 92 cm. Pieniä paloja jäi, joten niistä ehkä vielä jonkun taskun, kaarrokkeen tms. saisin, mutta saattaa olla, ettei sen kummempaa syntyisikään. Kyselin kuosista, kun en sitä muistanut taas millään. Se on siis Mika Piiraisen Jäniksen vuosi! Nyt päätin muistaa sen, ettei aina tarvitse kysellä...

Kuvauksellinen minimallinukkeni ei ollut kuvaustuulella, vaikka tunikaansa kovasti ihastuikin. Hän kuitenkin keksi näytellä taskulampun valoa eteisessä, joten sain kuin sainkin napattua muutaman kuvan. Tämä malli on mukava, rento ja antaa lapselle liikkumaväljyyttä. Kaava on Ottobren 6/13 -lehdestä. Siinä on kaarrokeosa ja siihen poimutettu helma, jonka sivuihin muodostuu kivat kulmat. Olen tehnyt tällä kaavalla pari tunikaa jo aiemmin kyseiselle prinsessalle. Tällä kertaa en alkanut poimuttamaan Framilonilla, vaan laitoin vyötärölle laskoksia eteen ja taakse. Hihansuissa ja pääntiellä on mustaa resoria. Soma ja helppo, mummu, pappa, äiti ja tyttö itse tykkäsivät. Mitäs sanotte te?

Mummun kanssa ollaan samiksia!

Älä mua kuvaa, tai laitan valoa suhun!

Helman huolittelun tein tällaisella koristeompeleella, joka on koneen ruudulla näkyvän nimensä mukaan "tiuhtavarpa". Aika hauska, mutta tiuhtavarpa minulla löytyy kangaspuista...
 
Helmahuolittelut tykkään monesti lasten vaatteisiin tehdä joillain näillä koristeellisemmilla, mutta silti joustavilla ompeleilla. Helma voi olla välillä pepun alla, välillä päässä ja välillä jäädä leikkimopon alle tms. joten sen täytyy kestää. Tasosaumurilla ommeltukaan ei kestä yhtä hyvin, siihen tulokseen olen tullut. Tämä neulos joustaa aika paljon, joten myös ompeleen joustavuus on tärkeää.
 
Tätä ommellessa mieleen palailivat vuoden 1995 paikkeilla tekemäni "kalsariöverit"- nimittäin ompelin isännälle kolmet pitkät kalsarit joustavasta trikoosta. Sivuista ja väleistä sain silloin 2-vuotiaalle kuopukselleni yhteensä seitsemät minikokoiset pitkät kalsarit... Kunnon överit, vai mitä!
 
 

2 kommenttia:

  1. On kyllä todella hieno tunika. Saa neiti olla ylpeä!

    VastaaPoista
  2. Kyllä taitavalta ompelijalta onnistuu vaikkapa överit. Oikea mestariompelija :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! Poikkeathan toistekin luokseni!