Kotielämää - kirppislöytöjä - käsintehtyä - pihahommia - kaikkea kotoisaa

keskiviikko 2. huhtikuuta 2014

Keskeneräisyyden sietokykyä

Kesken on edelleen kaikki. Ihan kaikki siis. Mikään ei etene, ei yhtikäs mihinkään suuntaan. Ja silti, sanon itselleni, ettei se haittaa. En ota stressiä, enkä murehdi näiden valmistumista. Muutaman tilaustyön olen joutunut väliin ottamaan, sillä niitä ei voi oikein odotuttaakaan, mutta nämä omat ovat saaneet hautua hitaasti, mutta varmasti. Mikäpäs siinä, kun oikea hetki koittaa, voi tulla montakin työtä valmiiksi ihan pienessä ajassa.

Maaliskuun projekti alkoi vähän myöhässä ja nököttää nyt mallinuken päällä...

Malli on Ottobre Woman 5/2013 -lehdestä
 
Piti muka tehdä takki maaliskuussa. Minä aloitin sen projektin jälkijunassa, kuten teen kaiken. Niinhän se maaliskuu sitten hurahti ja takki on tämännäköinen edelleen. No, helma, hihansuut, tuulilistat ja vetoketju siitä siis puuttuvat, joten ei tässä enää monen tunnin työ ole. Ehkä, siis ehkä, huomenna jo... Enpä vielä uskalla luvata. Takki on puuvillacanvasta, joka on kivan tuntuista ja pehmeää. Vuorikangas on ruutupuuvillaa ja hihoissa viskoosin ja asetaatin sekoitetta, liukasta ja sileää. Takissa on vyötäröllä kuja, jossa on kuminauha. Se antaa sille muotoa, ettei se ison kokonsa takia näyttäisi ihan teltalta...
 
Rahiprojekti Poikasen olohuoneeseen
 
Ja tässä on taas kirppikseltä löytynyt rahi. Näitä  onkin tullut jo useita tuunattua. Tähän ajattelin laittaa tuollaista leveävakoista, suklaanruskeaa samettia. Se tekee rahista jotenkin sellaisen 70-luvun henkisen, retrotyylisen. Kaavan teinkin jo aikaa sitten, joten nyt vaan leikkaan ja ompelen päällisen ja nidon sen rahin pohjan lastulevyyn kiinni. Ja hups! Taas on yksi kuuluisista mummun retroraheista valmiina. Näitä löytyy lähipiiristä vähän joka huushollista, joten ehkä nyt saa vähäksi aikaa riittää.
 

Viikonlopun kirppislöytöjäni
 
Viikonlopun nopsalla kirppiskierroksella löysin eräästä pöydästä värillisiä tarranauhan pätkiä. Nämä ovat kuvassa aika mitättömän näköisiä, mutta koska ainakaan täältä meiltä päin ei tarranauhaa väreissä oikein tahdo löytyä, olin näistä äärettömän iloinen. Lastenvaatteissa, ulkoiluvaatteissa ja nuken asuissa tarranauhat ovat ihan toimivia. Niiden lisäksi löysin pari pussillista reilun kokoisia punaisia ja vaaleanpunaisia nappeja. Niillekin keksin kyllä käyttöä. Sitten ostin vielä pussillisen ihanan fuksianpunaisia puuhelmiä. Kymmenylityshelmiä niistä suunnittelin avuksi  pikkukoululaiselle, joka ensi syksynä aloittaa koulun.
 
Huomenna on jo perjantai ja lomaan on enää reilut 7 viikkoa! Aika kuluu kuin siivillä ja pian onkin jo kesäloman aika. Mielessä pyörii talon myyntihaaveet ja mahdollinen muutto kaupunkiin. Nyt olemme kypsyttelyvaiheessa, mutta tosiasia on, että meillä on liikaa tilaa ja liian kallista tämä asuminen kahden aikuisen huushollissa. Toisaalta, täällä on ihana asua, mutta kun täältä on aina lähdettävä kaupunkiin ja töihin autolla. Aina harrastuksetkin vievät keskustaan päin iltaisin. Miten näppärää olisikaan asua lähellä keskustaa, kävellä tai pyöräillä asioilla ja harrastuksissa, kulkea junalla töihin jne. Mielessä on muutamia alueita ja jopa taloja, joissa voisin mieluusti asua. Saa nähdä, milloin alkaa tapahtua. Kesä olisi oivallista aikaa muuttaa. Remonttia uuteen vaan ja lomasta nauttimaan sitä tietä. Kirjoittelen, kun asiat edistyvät, tarkemmin suunnitelmistamme.
 
 Ihanaa loppuviikkoa kaikille!
 
 
 

2 kommenttia:

  1. Keskeneräisyyttä opettelen täällä myös kestämään, kun remppa etenee hitaasti. Olet kyllä taitava, kun takkeja ompelet :)

    VastaaPoista
  2. Napeille on aina käyttöä, oikein mukavat kirppislöydöt. Kodinvaihto on aina niin iso askel, ettei sitä hetkessä päätetä. Mielenkiinnolla seuraan tämän päätöksenteon jatkumista.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! Poikkeathan toistekin luokseni!