Kotielämää - kirppislöytöjä - käsintehtyä - pihahommia - kaikkea kotoisaa

tiistai 11. heinäkuuta 2017

Paluu Mummulaan monien mutkien kautta

Olen palannut kotiin, Mummulaan mutkan taakse. Oikeastaan en ole koskaan täältä mihinkään lähtenytkään, mutta jostain syystä voimat eivät ole riittäneet blogin kirjoittamiseen. Nyt tuntuu siltä, että elämä jatkuu ja blogikin alkoi uudelleen vetää minua puoleensa. Viimeisimmästä päivityksestäni onkin kulunut jo mahdottoman kauan aikaa. Nyt elämässäni puhaltavat uudet, ennen kokemattomat ja jännittävät tuulet. Mummula on monella tavoin ennallaan, mutta paljon on myös muuttunut. Ihan en yhdessä postauksessa ehdi kaikkia kuulumisia kertoilemaan, mutta näitä onkin nyt luvassa moooonta monituista toinen toisensa jälkeen. Koittakaa siis kestää, ystävät hyvät!

Aloitetaan nyt kuulumisten kertominen akuuteimmalla ja ihanimmalla asialla. Meille on muuttanut ihastuttava kultaiasennoutajan narttupentu, nyt 9-viikkoinen Rauha. Sen oikea nimi on Springwind Fiorenza. Huomasin toukokuulla ilmoituksen, jossa kerrottiin 5.5. syntyneistä pennuista ja ihastuin kuvan karvapalleroihin heti. Olen jo pitkään kärsinyt kovasta koirakuumeesta ja nyt, uuden elämänvaiheeni innoittamana päätin, että toteutan unelmani. Laitoin heti viestiä ilmoituksen fb:n koirasivustolle julkaisseeseen henkilöön. Voitteko kuvitella, kyseessä oli hyvinkääläinen kennel! Olin ihan myyty, kun alustavasti juttelimme kasvattajan kanssa puhelimessa. Vielä piti odottaa muutama viikko, ennen kuin pääsin katsomaan pentuja. Silloinkaan en vielä tiennyt, kuka niistä tulee olemaan minun.


7-viikkoisena sitten pitkältä tuntuneen odotuksen jälkeen hain vauvakoiran kotiin. Matkaa oli n. 15 km meiltä, joten haku ei ollut hankala toteuttaa. Pennut saivat pyöriä jaloissamme ja meidän piti valita kolmesta vapaasta narttupennusta. Päätin, että otamme pennun, joka katseli meitä ja oli rauhallisin siinä tilanteessa. Kaksi muuta pentua pyöri keskenään kiinnittämättä ihmisiin mitään huomiota. Valinta osuikin nappiin, sillä tämä koira on minun koirani, tunnen sen.



Miten voikaan tuollainen pikkuinen otus olla heti niin rakas? Se myös osoittaa kiintymystään ja ilahtuu kovasti minut nähdessään. Alku on sujunut koiranomistajan elämää uudelleen opetellessa ja koiran ja omistajan välistä suhdetta luoden. Paljon on uutta ja ihmeellistä pienen otuksen elämässä, mutta se oppii joka päivä uutta. Kissaneitien Helmin ja Selman kanssa sujuu yhteiselo mallikkaasti. Selma on ennakkoluuloton, itsekin vielä pentu. Se painii, leikkii hippaa ja pesee Rauhan luppakorvat hellästi, mutta tehokkaasti. Helmi pitää etäisyyttä, arvolleen sopivalla tavalla, mutta hyväksyy koiran perheeseen hienosti.

 
 
So, meet the one and only Rauha! Pikkuinen blogikoirani, joka kissasiskojensa kanssa tulee täällä jatkossa kertoilemaan kuulumisiaan. Jatkossa tulee blogissa edelleen sisältönä olemaan sisustus-, piha-, kirppis-, tuunaus-, remontti-, käsityö-, ruoka- ja leivonta-aiheisia juttuja. Toinen blogini keskittyy sitten pin-upiin ja fiftarityyliin, joista on muodostunut elämäntapa ja rakas harrastus. Blogini tulee olemaan Pin-up Garagen sivustolla, jotta sen löytävät aiheesta kiinnostuneet lukijat. Linkitän myös tänne sen, jotta halukkaat voivat kurkistaa sitäkin.
 
Nyt vaikuttaa siltä, että joku pikkuinen karvapallero kaipaa huomiotani, joten päätän raporttini Mummulasta tähän. Palaan kuitenkin pian, ehkä jo tänään!
 
Ihanaa heinäkuista tiistaipäivää kaikille!
 


1 kommentti:

  1. Voi miten suloinen Rauha! Nuo pallerot vievät kyllä sydämen. Meidän Sulo on jo kohta 1 v ja 3 kk, mutta aivan ihana höppänä <3

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! Poikkeathan toistekin luokseni!