Kotielämää - kirppislöytöjä - käsintehtyä - pihahommia - kaikkea kotoisaa

perjantai 14. maaliskuuta 2014

Väkerryksiä viikon varrelta

Muistatteko, kun kerroin tässä taannoin punaisesta ulkoilutakistani, johon paloi reikiä tuossa risujenpolttotouhussa? Rumia, mustia reikiä, jotka olivat kuin sulaa muovia. Niiden takia takkia oli nyt sitten vähän ehostettava. Tiistai-iltana paikkailin sitten sen reiät tavalla, joka mielestäni sopii mainiosti takin käyttötarkoitukseen.

Löysin nimittäin kätköistäni liimautuvia heijastinkolmioita! En halunnut kolmioita takkiin, joten muotoilin niitä pienemmiksi, pisaranmuotoisiksi ja erikokoisiksi paikoiksi. Ja tässä tulos! Takki pitää vähän vettä, joten se sopii, että pisarat jäävät pintaan. Sillä liikutaan ulkona, joten heijastimia ei koskaan voi olla liikaa. Nyt jännittää, miten nämä mahtavat sitten pysyä kankaalla...

Tässä isoin, kirahvin pään muotoinen reikä

Paikat ovat peräisin markka-ajalta, joten oli aikakin käyttää

Pisaroita, pisaroita...

Pisaroita jopa hupussa ja selässäkin...
 
Tänään oli sitten taas veivausilta Saumanvara-ryhmässä. Piti tehdä jotain, mitä ei ole aiemmin tehnyt. Mietin ja mietin, mutta ainut, mitä en ollut tähän mennessä koskaan saanut itse tehtyä, oli vanhoista farkuista tehdyt jutut. Olen säästänyt farkkuja jo useamman vuoden ja suunnitellut tekeväni niistä jotain kivaa. Nyt sitten uhrasin yhdet, tai oikeastaan niistä meni vain lahkeet käyttöön.
 
Paavo oli heti juonessa mukana ja hautautui leikkuupöydän kangaskasaan

Tässä farkut ja vuoriksi ruutupuuvillaa. Paavo hyväksyi.

Valmis kori ei ollut kiva, sanoi Paavo

Lisäsin siihen puuvillapitsin reunaan, joten nyt ne ovat kivat!
 
Aika maltillinen aloitus farkusta, mutta näitä en sitten ollutkaan aiemmin tehnyt. Koulutukseni myötä olen ommellut niin hääpukuja kuin helpompiakin juttuja jo vuosia, mutta eipä vaan farkkua kierrätystarkoituksessa ikinä aiemmin. Oppilaani tekivät joskus farkkukasseja ja housuista farkkuhameita. Ope vaan ihaili vierestä. Nyt on suunnitelmissa päällystää Poikaselle kirppikseltä löytynyt pyöreä rahi farkuilla tilkkutyöhenkisesti. Ideoita sinkoilee päässä, kuin taskuja voisin hyödyntää ja monenlaista muutakin kivaa mietin...
 
Kierrätystä tämäkin: vanhoista verhoista kasseja kirppikselle

Tässä paneeliverhot muuttuivat tyynynpäällisiksi!
 
Kivasti olen saanut kirppikselle kannettua tavaraa parin viime viikon aikana. Ja kivasti sitä on myyty siellä uusiin koteihin. Olen myös välttänyt viimeiseen saakka uuden materiaalin hankkimista, joten saan pikkuhiljaa varmasti omia varastoja pienenemäänkin. Toivottavasti!
 
Mukavaa viikonloppua täältä flunssan ja päänsäryn maailmasta!
 
 
 
 

keskiviikko 5. maaliskuuta 2014

Terveisiä Tekstiili-Leilasta!

Hyvinkäällä on myös toinen suosikkiliikkeeni, jossa on vaan ihan pakko päästä poikkeamaan aina ajoittain. Eilen esittelemäni Saviahon naapurissa, osoitteessa Hämeenkatu 39, sijaitsee nimittäin Hyvinkään Kaihdinliike Tekstiili-Leila. Se on hurmaava yhdistelmä sisustus- ja verhokankaita, verhotarvikkeita, ja mikä ihaninta, myös lumoavan kaunista sisustustavaraa, joista on vaikea pitää näppinsä irti!

Tässä liikkeessä myös toimitaan perheyrityksenä. Isä Veikko pyörittää liikettä tyttäriensä avustamana. Ja myös täällä on kiva käydä juttelemassa, vaihtamassa ajatuksia ja ihan vaan katselemassa. Neuvoja, apua ja ideoita löytyy laidasta laitaan ja kaihdinten ja verhotarvikkeiden puoli, joka on monelle vieraampaa, on Veikolla rautaisen ammattilaisen tavoin hallussa. Hän mittaa, neuvoo ja asentaa. Myös ompelupalveluita on liikkeessä saatavilla. Tässä kuvia, jotka eivät ole nyt ihan viime viikoilta, sillä kävin kuvaamassa jo aikaa sitten. Nyt kuitenkin tavaraa on tietenkin tullut lisää ja liike on saanut myös lisätilaa vieressä vapautuneesta liikehuoneistosta. Suosittelen, jos vaan verhojen, kaihdinten tai sisustuskankaiden tarvetta ilmenee! Ja nämä kaksi esittelemääni kohdetta sijaitsevat vierekkäisissä taloissa, joten yhdellä iskulla tutustut molempiin suosikkeihini!





Liikkeen sisustuspuolella on kuin aarreaitta!

Mailegia

Oih, nämä Mailegin kalusteet vaan ovat niin ihania!

Nämä ennen joulua otetut kuvat kertovat, mikä aika lähestyy...

Kankaiden paljoutta!



Ihania sisustuspuuvilloja pakkatolkulla!

Näitä himoitsen, vaikka yritänkin olla ostamatta...

Mutta nämä lähtivät mukaan, siivet oli vaan saatava seinälle!
 
Vieläkö epäröit lähteä tutustumaan suosikkeihini? Ei kannata, sillä nämä löytyvät helposti pääkadun varresta, läheltä keskustaa. Ja löytöjä teet varmasti!
 
 

tiistai 4. maaliskuuta 2014

Seikkaile Saviaholla!

Hyvinkäällä, osoitteessa Hämeenkatu 37, toimii Saviaho -niminen myymälä. Saviaho saa nyt aloittaa tämän sarjani, jossa kerron jännistä, erikoisista, mukavista ja houkuttavista ostospaikoista täällä meidän suunnalla. Saviaho ei suinkaan ole jokapäiväinen ostospaikkani, mutta tykkään siellä poiketa silloin tällöin ja samalla jutustella mukavan omistajaperheen kanssa. Myymälässä työskentelevät poika Jari ja hänen vanhempansa Pirkko ja Jarmo Saviaho. Usein liikkeessä istuu heidän ystäviään, tuttaviaan ja vanhoja asiakkaitaan juttusilla.

Saviaho ostaa kuolinpesiä, konkurssipesiä ja myös muuta käytettyä tavaraa. Monenlaista tavaraa näin ollen löytyykin, sillä erilaisia nykyisin kovin suosittuja "aitoja retrojuttuja" ja designtuotteita, keräilytavaraa ja myös ihan käyttöhuonekaluja, astioita yms. tulee kuolinpesien mukana. Saviahon maine nimenomaan astioiden, suosittujen keräilyemalien ja designtuotteiden myyjänä onkin levinnyt laajalle. Liikkeessä käy mm. japanilaisia, jotka ostavat suomalaista designia, kuten Sarpanevaa tai Nurmesniemeä. Minä en yleensä niitä raaski ostaa, mutta monenlaista kivaa olen sieltä itsekin löytänyt.

Keräilijät löytävät liikkeestä laajan valikoiman lasia ja astioita. Jos etsit tiettyjä kahvikuppeja tai laseja, kannattaa ehdottomasti joskus sovittaa kulkunsa niin, että voit katsastaa Saviahon tarjontaa. Itse tykkään myös esimerkiksi heillä myynnissä olevista vanhoista liinavaatteista, huonekaluista, valaisimista ja käsityötarvikkeista. Kiva ostospaikka, suosittelen!

Arabiaa, tuttuja sarjoja

Myös yksittäisiä herkkuja, kuten tuo Arabian Riikinkukko!

Uudempaa ja vanhempaa

Kuparia ja ihania, isoja kattiloita

Kauniita pulloja, myös apteekkilasia, josta tykkään

Purkkia ja purnukkaa joka lähtöön

Valaisimia, vaatetavaraa, liinavaatteita, mattoja...

Lasia, lasia, lasia!


Keräilyemalia

Tuttuja lasisarjoja, Kastehelmeä muuta kaunista

Ulos sopivaa tavaraa löytyy jo myymälän portailta!
 
Tässä vain nopeasti esiteltynä pienen pieni annos siitä, mitä kaikkea Saviaholta löytyy. Tämä ei ole maksettu mainos, vaan ihan oman kiinnostukseni sanelema juttu. Kiitän Saviahon perhettä luvasta ja viimeksi tänään saamistani hyvistä neuvoista ja vinkeistä!
 
 

sunnuntai 2. maaliskuuta 2014

Kevättä ja keskeneräisyyttä

Kylläpä on ollut jo mukavan keväisiä päiviä tällä kuluneella viikolla! Lumi sulaa, tai oikeastaan se on jo sulanut suurimmalta osin, kun sitä niin kovin vähän oli. Tänään satoi hiukan räntälunta, mutta uusi lumihan tähän aikaan vuodesta on sen vanhan lumen surma! Siitepölykausikin on alkanut jo täällä Etelä-Suomessa, joten lääkitystä aloitellaan taas.

Meillä on kaikki vaiheessa, eikä kotoa kehtaa kuvata nyt yhtään mitään. Jotain pientä yrittelen touhuta, mutta missä se aiempi into on nyt... On kuin tervanjuontia taas nämä kotihommelit. Olen kovasti alkanut kaivata selkeyttä ja tavaramäärän vähentämistä, joten yritän päästä eroon turhasta. En vaan voi luopua niistä tavaroista, joilla on jokin historia, enkä luonnollisesti mistään, mitä olen perinyt äidiltä tai isovanhemmiltani. Mutta hamsterin huushollihan tämä on, eli tavaraa riittää myyntiin vaikka kuinka. Kirppispöytäni löytyy Riihimäeltä, Femmatorilta. Lisäksi tulee myyntiin monenlaista muuta, jota myyn nettikirppiksillä ja täällä blogissanikin. Kurkista blogikirppis-välilehdeltä löytyviä juttuja, jos kaipaat esim. Pomona-astioita tai vanhaa vitriinikaappia.

Kesken ovat myös ompelukset. Eilen Saumanvarassa (fb:n ompeluryhmä) aloitettiin Sew Along -projektina kevättakin ompelu. Minulla on meneillään kahden muunkin takin ompelu, mutta silti teen tässä projektissa kokonaan alusta asti yhden takin. Kaava on Ottobre Woman 5/13 -lehdestä. Parkamallinen, reipas takki on houkutellut jo jonkin aikaa ja nyt sen sitten teen. Kankaat, vetoketjun ja muut tarvikkeet pyrin mahdollisimman pitkälti löytämään omista varastoistani, mutta osan joudun kuin joudunkin hakemaan paikallisesta kangaskaupasta tai Riihimäen Eurokankaasta. Vuorikangasta ajattelin laittaa osittain vain tuosta ruudullisesta, joka kuvassa näkyy, osittain liukasta, mieluiten viskoosivuorikangasta. Lisäksi tarvitsen nyöriä ja mahdollisesti beigeä tarranauhaa, ellen sitten päädy noihin kuvan nappeihin, joita löytyy paljon varastosta.

Merkkikin löytyi laatikosta ja sopii teemaani mainiosti

Poikanen kulkee edelleen jalka kipsissä ja äitiä on tarvittu tosiaan paljon ihan käytännön apuna. Yritän pitää mielessä, että aika aikansa kutakin. Nyt on äidin vuoro auttaa, joskus sitten lapsen. Toivon, että tämän alla olevan otsikon teksti on totta myös omien lasteni kohdalla, vaikka tuossa muuten onkin kyseessä hyvin rankka aihe, jota en  perheeni kohdalle koskaan toivo osuvan. Äidille voi soittaa, jos tulee neuvoton, huolestunut, pelokas, riemastunut tai vaikka vaan epävarma olo. Sitä on äitinä olo aikuisille lapsille, eikö vaan!


Mukavaa alkavaa viikkoa, täältä meidän keskeneräisyyden ja kevätväsymyksen keskeltä! Kunhan tuo kevätaurinko hetken vielä meitä elvyttää ja aamut valostuvat, eiköhän se väsymyskin siitä ala hellittää. Meillä alkaa silloin uusi touhukas vaihe kotona, kuten usein keväällä. Ainakin toivon niin!


sunnuntai 16. helmikuuta 2014

Äiti ompelee - elämää lätkämatsien aikana

Olen aika surkea penkkiurheilija ja myönnän, etteivät esimerkiksi nämä nyt meneillään olevat olympialaisten lätkämatsit kiinnosta minua lainkaan. Anteeksi, jos jota kuta se loukkaa, mutta ei oikeasti vaan kuulu minun kiinnostuksen kohteisiini. Nyt olenkin hyödyntänyt tuota aikaa, jonka isäntä istuu television ääressä ja seuraa jääkiekkoa. Poikanen, nykyinen kipsijalka, on myös täällä meillä, sillä paremmin kuluu aika kipsin kanssa, kun ei tarvitse yksin kotona kykkiä. Hän käyttää aikaansa itseopiskeluun ja uppoutuu erilaisiin netistä löytämiinsä tiedeartikkeleihin. Kissa makoilee milloin missäkin, viimeksi taas ompelupöydälläni. Se löytää seuraa tarpeen mukaan.

Tämä tunika valmistui äsken.

Kaava on SK 8/09-lehdestä.

Tällä kertaa pääntien huolitteluna kaitale samaa neulosta
 
Tämä kaava on testattu jo aiemmin, joten siitä sitten tiesin lyhentää pikkuisen. Taskut jotenkin miellyttävät, kun töissä kuitenkin kuljen avainten ja kuten aina, nenäliinan kanssa. Tuo pääntien huolittelu onnistui minusta kivasti myös. Taitaa tulla tämän hetken suosikki, sillä se on jotenkin niin siisti ja huoliteltu. Neulos on jersey-tyyppistä, Nansoa, kuten kuosikin jo kertoo, mutta palana ostettu, etten osaa tarkemmin sen koostumustakaan sanoa.
 
Aamulla järjestimme marttayhdistyksemme kanssa kirkkokahvituksen Hyvinkään kauniissa kirkossa. Nappasin muutamia kuvia, ennen messun alkua. Kirkkokahveilla kävi runsaasti seurakuntalaisia. Näiden kahvitusten järjestäminen on meidän yhdistysten tapa antaa seurakunnalle takaisin jotain siitä hyvästä, että saamme käyttää seurakunnan tiloja veloituksetta. Hieno tapa, joka toivon mukaan jatkuu edelleen tulevina vuosina!
 

 
Edessä on hiihtolomaviikko! Huomenna se alkaa kampaajalla käymisen ja pääkaupunkiin piipahtamisen merkeissä! Mukavaa alkavaa viikkoa!
 
 
 

perjantai 14. helmikuuta 2014

Kultaselleni kauluri ja ystävänpäivälahja itselleni

Tein tänä iltana juuri valmistuneen kaulurin pienelle kullanmurulleni. 2½ v. Maija-tyttönen on päivähoidossa päivät vanhempien ollessa töissä. Lapsella on äitinsä vanha, fleecestä tehty kaulaliina. Tällä viikolla sitä eivät kuitenkaan olleet kaulaan laittaneet, koska se kuulemma osuu maahan... What? Siis eihän sitä pueta roikkumaan päällimmäiseksi, vaan aina se on ollut siellä puvun alla ja pysynyt paikoillaan nätisti. No, ei sitten, ei laiteta, ei. Villasukat, jotka neuloin tytölle jouluksi, olivat yhden pienen poikalapsen jalassa, villavaatteet oli jätetty ohuehkon haalarin alta pois, vaikka äitinsä oli ajatellut kerroksittain puettavan tarhassa ja jättänyt tuon paksumman talvihaalarin pois. Ohuempi on myös talvihaalari, mutta sen kanssa mieluusti laittaa väliin lämmintä. Pikkuneiti oli märissä vaatteissa, koska eivät löytäneet hänen kumppareitaan eteisen telineestä. Niissä on kyllä merkkinä nimikirjaimet ja siinähän ne olivat telineessä omalla paikallaan. Lätäköissä hypittiin siis ilman kumppareita ja puoleenreiteen asti oli vaatteet märkinä... Mummu oli aivan kauhuissaan!

Nyt sitten tein tuon kaulurin, jotta ei roiku mitään maata myöten. Siihen settiin tulee vielä lapasetkin, jotta saa pukea kurahanskojen alle villalapaset. Illan veivinä ompeluryhmässä oli jotain, missä on sydän ihan ystävänpäivän kunniaksi. Ja sydän tehtiin sitten kullanmurulle tähän kauluriin.

Tilkkulaatikosta fleecen jämiä

Kauluri, joss tarranauhakiinnitys takana

Vapaalla kädellä ommeltu kirjottu sydän, jossa myös tytön nimi keskellä
 
Nimen kirjoin koneella, mutta se ei näissä kuvissa oikein näy. Se on hieman lilaan taittuvaa kirjontalankaa, joka jotenkin näissä kuvissa uppoaa fleecen marjapuuron sävyyn. Tuo käsintehty kirjonta näkyy paremmin kuvissa. Kukat ja ketjupistoilla pistelty sydän näyttävät tosin nätimmiltä luonnossa, uskokaa pois!
 
Ostinpa sitten kauppareissulla itselleni ystävänpäivälahjan, sillä olen päättänyt alkaa tykätä itsestäni. Nyt siihen taitaa ollakin korkea aika, sillä olen jo mummuiässä, lähellä viittäkymppiäkin... Ehkä olisi kannattanut aloittaa jo aiemmin, mutta syystä tai toisesta se ei ole kuulunut minun tapoihini. Olen tätä Clas Ohlsonin retroradiota pidemmän aikaa jo toivonut, mutta en ole raaskinut ostaa aiemmin. Nyt sen hinta oli vain 19.90 euroa, sillä tuote on poistunut valikoimista. Tämä on neulojan radio. Siinä on neulekuviota ja se toimii meillä nyt keittiöradiona. Entinen, ruma, valkoinen pikkuradioni lähti askarteluhuoneeseen, sillä siellähän voi joskus puuhaillessa myös kuunnella jotain. Ompeluhuoneessa kuuntelen yleensä CD:ltä musiikkia tai äänikirjoja. Nyt jokaisessa huoneessa voi kuunnella tarpeen mukaan mitä tykkää! Ja ah, onhan tuo soman näköinen vekotin!
 
Tässä työtasolla se majailee

Kuvio miellyttää neulojan silmää

Käsisäädöt, ihan riittävän hyvä ääni
 
Hyvää ystävänpäivän iltaa! Kipsijalka tuli yökylään ädin ja isän hoiviin tänään!