Kuvittelin, että joululaulutilaisuuden myötä tavallaan laskeudun siihen joulufiilikseen pikkuhiljaa, mutta arvatkaapa kuinka kävi... Minä nukuin tyytyväisenä ja väsyneenä peiton alla kotona, kun olisi pitänyt lauleskella. Puolustuksena toki tähän se, että minulla oli tämä suloinen 1v.4kk vanha Maikkuli yökylässä viime yön ja mummun yöuni oli koiranunta, kun täytyyhän ihmisen aarrettaan varjella ja tarkkailla... Aamulla väsytti niin vietävästi, mutta suloinen ja aamuisin niin hyväntuulinen neitonen aloitti lentosuukoilla ja kauniilla laulelullaan, joten äkkiä siinä sitten heräsivät mummu ja pappakin.
Arvioinnit sain kuin sainkin tehtyä koneelle, joten niistä ei enää tarvitse kantaa huolta. Huomenna koulusihteerimme tulostaa numeroista koonnan, jonka tarkastan ja hyväksyn allekirjoituksellani. Sitten koulusihteeri saa vapaasti tulostella todistukset lapsukaisille. Minä vaan vetäisen kaikkiin nimmarin alle. Koulussa on vielä joulukirkko, luokan oma pieni pikkujoulu ja yhteiset joululaulelut koko porukalle. Sitten pääsemme rauhoittumaan joulun viettoon.
Tämän päivän ilouutistakin voin teille hieman kertoa! Minun esikoiseni, Maitomies, on mennyt avopuolisonsa kanssa kihloihin! Ihana uutinen, sillä miniä on meille hyvin, hyvin mieluinen ja rakas! Näen tästä nuoresta parista, kuinka paljon he toisistaan huolehtivat ja toisiaan rakastavat ja äidin sydän on onnellinen lapsensa puolesta! Pojanpojat rakastavat myös "äitipuoltaan", joka huolehtii hyvin lapsista ja kohtelee kuin ominaan meidän pikkumiehiä. Onhan hän ollut lasten elämässä jo usean vuoden ajan, joten suhde on heillä läheinen ja lämmin. Sitä osaan kyllä arvostaa, sillä päinvastaisiakin esimerkkejä olen nähnyt.
Tässä rauhanomaista rinnakkaiseloa, Maikkuli ja Paavo viettävät laatuaikaa lattialla...
Kyllä se joulu tulee, vaikka ei hössöttäisikään, vai kuinka?
Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille ihanaisille!
