Kesä ja loma - kuvia kollaaseina

Eilisistä harmaista tunnelmista ja pohdiskeluista siirrytään taas niin sanotusti iloisempiin ja valoisampiin tunnelmiin. Eihän näissä mielialoissa mitään ihmeellistä ole, sillä on aika lailla luonnotonta pomppia kaiken aikaa onnensa kukkuloilla, ilman välillä tapahtuvia alamäkiä ja tasankoja.

Meillä on siis loma, kuten olen jo ehtinyt about tuhannen kertaa mainostaakin! Kuka minkäkinlaista lomaa viettää, sillä jollekin tämä meidän tapa voi olla kauhistus... Meillä on isännän kanssa molemmilla tarve päästä luonnon keskelle lomilla, vaikka maaseudun asukkeina asummekin melkoisten metsäalueiden laidalla. Ja mikäs meille mieluisampaa, kuin tämä pohjoisen uskomaton kesä ja luonto, josta on vaan päästävä nauttimaan uudelleen ja uudelleen.

Itse olen tottunut jo pienenä näihin valoisiin kesäöihin, mutta isännälle ne ovat aika outoja edelleen. Hän toki arvostaa sitä, että metsissä ja joella näkee kulkee kellon ympäri mainiosti, mutta nukkuminen ei häneltä luonnistu ihan niin kuin Strömsössä... Eipä hätää, ikkuitahan voipi peittää esim. appiukon flanellipaidalla tarpeen tullen, sekin on testattu!

Tällä hetkellä olen palannut Kuusamoon mökille, mutta isäntä siellä seikkailee edelleen kalastusta ja koskenlaskua harrastaen käsivarressa Porojärveltä Markkinaan... Viikon kesäleskeys täällä, viikon seikkailu erämaissa siellä. Ihan jees, eikä yhtään hassumpaa Näätämön viikon jälkeen.

Näätämö oli hieno jälleen kerran. Isännän ystävä, johon minäkin olen jo ehtinyt tutustua, asuu siellä ja kutsuu meitä kesäisin käymään. Vietimmekin viikon hänen mökillään keskellä ei mitään, ilman mukavuuksia ja muita hullutuksia, nauttien luonnonrauhasta enemmän kuin mielellämme. Kiitos vaan jälleen kerran sinne Näätämön ystäväperheelle! Vesi oli todella matalalla, paikallisten mukaan jopa matalimmillaan 30 vuoteen! Näin ollen lohi oli vähän kortilla, kuten arvata saattaa...

Kuvia on paljon, enkä ole saanut aikaiseksi niitä kaikkia vielä seuloa läpi. Tässä kuitenkin pikakollaaseja kuvistani, joista nyt sitten pikkuisen esimakua saa otoksistani laidasta laitaan. Kuvien tekninen taso on sitä, mitä on, valitan... Minä vasta opettelen, muistanette sen toivon mukaan!

 

 

Kiusaan varmasti kuvillani vielä jatkossakin, mutta jotenkin niitä täytyy ensin vaan itsekseenkin seuloa. Digikuvauksessa parasta onkin juuri se, että vaikka kuvaisit viikossa tuhannen kuvaa, voit huoleti poistella ei toivotut ja epäonnistuneet pois, eikä siitä tarvitse entisen kehitys- ja filmihinnan tapaan enää maksella kenellekään mitään. Tykkään, joten aion vakaasti vielä oppia tuon homman!

Mukavaa torstaita, toivon mukaan lomasäät ovat kullekin mieluisat!

Kollaasi kotikuvista

Kas kummaa, kollaasin teko alkoi yllättäen kiinnostaa! Tässä pieniä kuvia meiltä kotoa, lähinnä tuollaisia pikaotoksia kesältä. Ehkä pitäisi alkaa kuvata oikein ajatuksellakin joskus...

Näätämö 2012

Näinhän tässä kävi, että kollaasia oli pakko vielä uudelleen kokeilla. Nämä kuvat ovat peräisin heinäkuulta 2012, jolloin vietimme viikon isännän kaverin mökillä Näätämöllä, Lapissa. Mökille on n. 12 km kävelymatka, joten olimme ihanasti luonnon keskellä, ilman ulkoisia ärsykkeitä. Yle Lappia tosin kuunneltiin radiolla, mutta koska sähköjä ei ollut, sitäkin piti vähän rajoittaa. Kalasteltiin, istuskeltiin nuotiolla ja minä kuvasin ihan peruspokkarikamerallani, minkä kerkisin. Kuvia on satoja, mutta tässä on niistä joitain. Lappi on vienyt sydämeni, palaan varmasti vielä Näätämölle takaisin.

Leikkiä Picasalla

Olen ihaillut monissa blogeissa taidokkaita kollaaseja ja lueskellut myös joidenkin ystävällisten bloggaajien laatimia ohjeita kollaasin tekemiseen. Nyt päätin ihan vaan sairaspäivän viihdykkeeksi kokeilla, miten kollaasi syntyy. Ja syntyyhän se. Kuvia ei ole mitenkään erityisemmin valittu, on vaan lätkitty 12 kuvaa, joista kollaasi sitten muodostui. Kiva systeemi, helppokin. Nyt taidan alkaa ihan oikeita kollaaseja laatimaan, kun tämä ei ollutkaan tämän pahempi juttu.

Tässä on kuvia kotoa, Lapista, Bilnäsistä, Hämeenlinnasta ja Aulangolta. Sikin sokin sekaisin vaan.

Miten sitä voikin olla niin ennakkoluuloinen, että oikeasti luulin tämän olevan hankalaa? En ole mikään tietotekniikkaihme, joten välillä aina huutelen tuota junioria avuksi, jos en jotain ymmärrä. Hän taas on vähemmän kiinnostunut blogimaailmasta ja kuvankäsittelystä, eikä myöskään valokuvaus jaksa häntä kiinnostaa. Kaikki perusjutut tietokoneella ovat hänelle kuitenkin niin helppoja, että välillä mammaa nolottaa, kun joutuu jotain kysymään.

Kolme päivää olen nyt kotona sairastamassa, joten ehkä leikin lisääkin tällä ihanalla Picasalla....