Mitäkö olen nyt sitten hommaillut, kun näin kovasti olen kiireisenä häärinyt? No, kesällä tein ihan hullun lailla käsitöitä, aina ompeluhommista neuletöihin ja puutöistä remonttihommiin nukkekodeissani. Niin todellakin, kolmen nukkekodin onnellisena omistajana voin puhua niistä monikossa... Vielä niissä on täysi kaaos päällä, eikä mikään vielä ole esittelykunnossa, mutta kunhan edes jokin osa valmistuu, lupaan esitellä niitä tarkemmin. Ompelutyöt pitivät kiireisenä, sillä olen taas välillä tehnyt muutamille ystävilleni tilaushommiakin ja yrittänyt vaatettaa tätä omaa sakkia, sisustustekstiilejäkään unohtamatta. Neuletöistä olen nauttinut kesällä, sillä niitä on niin helppo kuljettaa mukana ja tehdä aina siellä, missä kulloinkin olen. Autossa matkalla pohjoiseen ja takaisin sieltä syntyi tiskirättejä virkkaamalla. Sukkia olen tehnyt sekä itselle, että muille. Muutamia tilauksiakin on taas niistä kertynyt. Mikäs sen mukavampaa, sillä se kertoo siitä, että kädenjälkeäni arvostavat myös ystäväni.
Kirppislöytöjä olen tehnyt edelleen tasaiseen tahtiin. Olen muuten onnistunut täysin haasteessa, johon lähdin mukaan reilu vuosi sitten, elokuun lopussa vuonna 2014. En ostanut yhtään uutta vaatetta sukkia lukuun ottamatta vuoteen. Kirppiksiltä löytyi kivoja vaatteita ja muun tarpeellisen tein itse. Alusvaatteetkin nykyään ovat itse ommeltuja, eikä niitäkään enää tarvitse kaupasta etsiä. Kun vuosi oli kulunut, totesin, että nyt on hyvä muuttaa haaste elämäntavaksi ja jatkaa samaan tapaan, joka tuli tutuksi kuluneen vuoden aikana.
Muita kirppislöytöjä olen unohtanut tyystin esitelläkin, vaikka innoissani olen niistä ollut. Tässä on haaveilemani kasvikuivurikin nyt päässyt keittiöön hurisemaan, sillä se odotti minua tässä reilu viikko sitten paikallisella kirppiksellä. Oi, mikä riemu, kun se oli siisti ja toimiva, eikä hintakaan päätä huimannut. Lipstikkaa, tyrnin lehtiä ja rakuunaa olen ehtinyt sillä jo kuivata.
Huriseva ystäväni!
Lähiruokarengas on työllistänyt tasaiseen tahtiin, sillä kesäkuun alussa perustamamme REKO täällä Hyvinkäällä on kerännyt jo reilut 1700 jäsentä! Ihanaa, että tuottajat ja kuluttajat ovat sen avulla löytäneet toisensa ja me saamme nyt suoraan tuottajilta ostaa terveellistä ja tuoretta lähiruokaa. Tässä esimerkki parin viikon takaa. Ostan Vaahteramäen tilan Friida-munia ja näin ihanan laatikon hommasin kananmunakennojen säilytykseen! Helmi tosin rakastui tulisesti tähän myös ja jouduin nostamaan sen ihan näkösältä pois, mutta silti se on niin mieluinen, että!
Friidat, Ihalaisen Helenan tomaatit ja kurkut sekä Myssyfarmin
Hulda-herneet, herkkuja lähiruuan ystäville!
Joskus on hyvä myös avata suunsa oikeaan aikaan, oikeassa paikassa. Puutarhuri minussa on tänä kesänä ja syksynä ollut vauhdissa, sillä meille on tullut yhtä sun toista uutta tuonne pihaan kasvamaan. Pyrin löytämään pihaan myös käytettyä ja kierrätettyä ja kasvien suhteen olenkin ottanut mielelläni vastaan kaverien ja tuntemattomienkin antamia jakotaimia ja jopa kokonaisia pensaita, jotka olen siirtänyt meidän pihaan. Kasvulaatikoita olen laittanut nyt kolme lisää, neljäs ja viides ehkä vielä tulevat tänä syksynä tai viimeistään keväällä. Niitä varten sain tarvitsemani lavankaulukset fb-kaverini kautta. Hänen miehensä toi töistä ylimääräisiä, joten ne tulivat maksamaan minulle yhden suklaalevyn verran. Ja päälle tuli vielä tällainen sinkkilaatikko, tai itse asiassa kaksi, jotka ovat tässä kuvassa vielä sisäkkäin. Näistä tulee oivalliset säilytyslaatikot pihaan.
Sinkitty metalli kestää pihassa sateita ihan mainiosti.
Paikalliset kirppistapahtumat ovat olleet hiukan pettymys monille, mutta katsokaapa, mikä ILO minua kohtasi Lystilauantain kirppiksellä elokuussa! Ihanat puukirjaimet, joista aion laittaa tärkeäksi muistutukseksi seinälle tämän sanan...
Ilo on läsnä jokaisessa päivässäni!
Osallistuin kansainväliseen sukkavaihtoonkin ja sain paketin amerikkalaiselta neulojalta. Ihanat sukat ja huulirasva sekä käsivoide ja pieni vyölaukkutyyppinen pussukka esimerkiksi virkkaustyötä varten ovat mieluinen paketti, joten kiitos niistä sinne "rapakon taakse".
Arvatkaapa, kuka jäi koukkuun EOS-huulirasvaan...
Tiskirättien virkkausta olen tosiaan kesän harrastanut ja tässä muutama niistä malleista, joita olen tehnyt.
Mukailtu juhannusruusu on tullut tehtyä monen värisenä
Tässä toinen suosikkimallini. Näitä myös syntyi mökillä ja matkalla.
Tennarisukkia olen neulonut jo muutamia ja lisää pitää tehdä, sillä monet kaverini
haluavat tällaiset itselleen myös. Olen luvannut näitä neuloskella heille syksyn mittaan.
Työrintamalle kuuluu tietenkin kiirettä, kuinkas muutenkaan, mutta niin mukavaa sellaista, että se haittaa ollenkaan menoa. Tykkään työstäni ja työkavereistani ihan hullun lailla, joten mikäpä sitä työtä on tehdessä! Oppilaat ovat olleet ihania koko syksyn, kun kesällä oli jo vähän puolin ja toisin ikävöity. Nyt on myös enemmän tekstiilityön tunteja, peräti 8h viikossa, että pääsen sitten sitä tekstiiliopen koulutustani hyödyntämään myös. Tässä kiireimmät kuulumiset tällaisena sekametelisoppana, mutta lupaan rauhoittua ja kirjoitella seuraavan postauksen vähän maltillisemmin ja ajatuksella, eikä sitä sun tätä sekoillen. Ihanaa alkanutta viikkoa ja kaunista syksyistä tiistaita kaikille! Palaan viimeistään keskiviikkoiltana, jollen jo huomenissa tänne blogini pariin taas!
