Kirppiskankaasta pöytäliinaksi ja kaaospunontaa valaisimeen

Ostinpa perjantaina kirppikseltä tukevan kankaan, puuvillacanvasta taitaa olla tämä ihanuus. Sen värisävyt jotenkin kolahtivat minuun nyt kevään kunniaksi. Ja tietenkin ne sopivat myös tuohon meidän olohuoneen väritykseen, joten ei muuta kuin ompelemaan. Ensin suoristin kankaasta lankasuoriksi molemmat päät, jotka oli leikattu kyllä vinksin vonksin ja heikun keikun... Sitten silitin pitkät sivut päärmeen ulkoreunan kohdalta nurjalle. Käänsin kankaan tämän silitetyn taitteen mukaan kaksitaitteiselle päärmeelle ja ompelin. Sen jälkeen silitin päädyt, joihin tein vähän leveämmän taitteen. Pituutta pöytäliinassa riitti hienosti, mutta leveydestä ei ollut varaa kääntää kovin leveitä päärmeitä.

Koska huusholli on edelleen mullin mallin kirppistavaroiden lajittelun ja hinnoittelun takia, otin kuvan vain kankaasta. Yritän saada sen pöydän raivattua, jotta voisin kuvata sen kunnolla olohuoneessa. Tykkään itse kovasti, eikä isäntäkään vastustellut kovasti, kun kuuli kankaan maksaneen kokonaiset 4 euroa!

Tässä näkyy valmis pöytäliina ja sen pehmeät värisävytkin!

 

Olen myös pikkuhiljaa tuunaillut sitä valaisimen luurankoa, josta poistin ruman lastenkankaan. Nyt siinä on ensimmäiset kaaospunonnan kerrokset tehtynä. Aloitin ohuella luonnonvalkoisella paperinarulla. Sitten löysin sellaista paperinarua, jossa valkoisen joukossa on hieman hopealankaa. Lopuksi tein vähän punontaa valkoisella paperinauhalla. Nyt tulee varmaan seuraavaksi lisää tuota valkeaa ohutta paperinarua. Ajattelin jättää sen aika ilmavaksi, jolloin valo pääsee läpi varjostimesta. Meinasin myös käydä katsomassa tähän sellaista isoa, hauskannäköistä polttimoa, joita ainakin Clas Olssonilla myydään. Se polttimo olisi sitten osa tuota lampun jujua, joka on kaikkea muuta kuin meidän vanhat valaisimet. Vanhat joutavat nyt katosta alas, kunhan tuo valmistuu.

Tässä ensimmäinen ohut kerros

Paperinaru on ohutta ja nauha leveää, litteää.

 

Pujottelen siis tuota lankaa ja nauhaa ihan sinne tänne, summassa edeten ja vältellen mitään säännönmukaisuuksia.Toivon, että lopputulos miellyttää omaa silmääni. Muut joko tykkäävät tai eivät. Minun ompeluhuoneeseeni tuo tulee, joten minähän sitä siellä katselen!

 

Mukavaa hiljaista viikkoa!