Takkahuone viimein kunnossa

Tässä pikkuhiljaa on kotiprojekti taas edennyt... Takkahuone näyttää viimein aika lailla valmiilta. Muutama vuosi sitten jo päädyimme maalaamaan katon ja panelien kellastuneet (ja kyllästyttäneet) mäntypinnat piiloon. Niistä tuli harmaat. Ehkä jopa hiukan sinertävän harmaat, enkä siis oikein ole sävyyn tyytyväinen. Saisi olla enemmän sinne saven suuntaan, greigeen päin. Mutta näillä nyt mennään. Seuraavan kerran osaamme taas valita paremman sävyn.

Sain myös petsilakattua sen leluarkun ja isäntä kasasi sen taas kuntoon tässä yhtenä iltana. Siitä tuli mielestäni kiva, niin kuin poikanenkin sanoi. Pehmolelut siis asustavat siellä. Meillä on myös aikanaan jostain lähetyskirppikseltä löytynyt peilipiironki, jossa on alaosassa tilava kaappi. Siellä on lastenlasten lelut ja kirjat hyvässä tallessa. Pojat ja prinsessa jo tietävät, mistä he löytävät tavaransa. Siellä kaapilla saavat lapset käydä, ottaa omia tavaroitaan ja sinne kerätään käytön jälkeen taas tavarat talteen. Lelut on lähinnä omien lasteni vanhoja, osin jopa veljieni tai minun vanhojani, kuten myös kirjat. Myös kirppislöytöjä sinne on kertynyt.

Ennen- ja jälkeenkuvat leluarkusta vielä kerran

 

Takkahuone on erikoisen muotoinen tila, sillä se on tavallaan puolipyöreä, erkkerimäinen osa talon toista siipeä. Siinä on vinoista kiiloista muodostuva katto, joka ehkä tästä vähän paljastuu. Katto onkin kiva yksityiskohta huoneessa, joten siitä ehkä vielä joskus lisäkuvia. Nämä ovat taas näitä puhelikuvia, joten nuo ovat vähän huonoja perspektiivien vääristymien takia.

 

Saunaan kulku vasemmasta reunasta, oikealta ulos terassille

 

 

Lelu- ja kirjakaappi, joka on siis lasten omaa aluetta

Mummuni vanha ompelukone, Husqvarna. Kunnossa.

Takka, joka on varaava, ja isännän rakas soittopeli

Nukella on peti pedattuna, vaunutkin pysäköitynä tänne käyttöä odottamaan...

 

Ompelukoneen päällä on seinälle tulossa valokuvia perheestä. Lampunvarjostin on itse tekemäni. Kirppikseltä ostettu emalivati säilytyskäytössä, samoin puinen viinilaatikko.

 

Ammattikoulun huutokaupasta mallinukke, 15 markalla, odottelee jälleen kerran uutta, kauniimpaa, verhoilutrikoota. Seinällä talokehyksessä kuvia perheenjäsenistämme.

Valopallo paperinarusta antaa tunnelmavaloa myös. Sen olen tehnyt TaitoUusimaan kurssilla.

 

Ikean tuolit, jotka perin ystävättäreltäni. Niissä on irtohuput, jotka pyörii kivasti koneessa puhtaaksi.

 

Peilipiirongin päällä on kuvat molemmista isovanhemmistani, appivanhemmat löytyvät vasemmalta nuoruuskuvissaan ja oikealla olevat pikkutaulut, jotka vaan vilahtavat kuvassa, ovat mummuni vanhoja, peräisin hänen nuoruusvuosiltaan 1920-luvulta. Matto on vielä hakusessa, sillä mielestäni tuolla pitäisi olla pyöreä nukkamatto, mieluusti VM-carpetin mallistosta samaa väriä ja materiaalia kuin kuvissa vilkkuva kapea matto. Lattia on laattaa, joka on hyvä märkien jalkojen kulkea.

 

Sellaista tänne meidän touhukkaaseen taloon kuuluu tällä hetkellä. Yksi melkein valmis huone, muita vielä väsäillään... Tai no, nehän on valmiita välillä, kunnes mummu taas saa päähänsä alkaa jotain vekslaamaan ja niin menee taas kaikki vinksalleen... Mukavaa tiistai-illan jatkoa!