Viimein kevät on täällä!

Meidän kissakin on huomannut sen! Kevät on todellakin tullut. Paavo-kissa ulkoilee pihassa nyt mielellään ja tälläkin hetkellä makoilee varjossa Tapion pöydän, eli sellaisen matalan kuusen alla. Siellä on ikuisesti viileää,  kun se puu varjostaa kesälläkin todella tehokkaasti.

Sieltä ne ponnistelevat esiin, kaiken karikkeen seasta!

Sinivuokot ja valkovuokot kukkivat ihanasti tuossa omassa metsässä. Ojan varret ovat täynnä keltaisena hohtavia leskenlehtiä. Linnut tuntuvat laulavan niin, että todellakin huomaa niitten palailleen talven jälkeen maisemiin.

Minulla on into päällä, jälleen kerran! Kevätkö sen tekee, tiedä häntä, mutta joka tapauksessa olen nyt alkanut käydä läpi kangas- ja ompelutarvikevarastojani, lankojani ja askartelutarpeitani. Niitä nimittäin riittää. Tuossa on nyt neljä muovikassillista lähdössä kierrätyskeskukseen ja kolme kassillista vien koululle lasten käyttöön. Silti itselle jää vielä liikaakin.

Eilen kävin illalla nopealla visiitillä ystäväni Annen luona. Anne on ollut aiemmin innokas käsityöihminen, mutta nykyisin hän ei enää juurikaan ompele. Joten arvaahan sen, miten siinä kävi... Minulle tuli kaksi Ikean kassillista uusia kankaita, lähinnä paloja. Annelta löytyi myös tässä alla kuvassa näkyvät ihastuttavat kirjainpussukat. Ne sopivat hienosti tulevan ykkösluokkani tarpeisiin. Kun uusi kirjan tulee eteen aapisesta, voimme yhdessä kurkistaa aakkospussiin ja katsoa, mitä kivaa sillä kirjaimella alkavaa sieltä löytyy... Esim. k-kirjaimesta voisi löytyä pieni kissa, koira, kynä, kortti, keksejä jne. Lisäksi Anne luopui alkuopetukseen tarkoitetuista kelloista, peleistä, muutamista kirjoista, Multilink-palikoista yms. Ja meillehän ne nyt muuttivat, toistaiseksi. Kun syksyllä aloitan uudessa luokassani, vien tietenkin kouluun tarkoitetut tarvikkeet sinne. Kesän ajan varmaan varastoin ne täällä kotona. Ja isäntä tykkää... Hänen mielestään vaimon ei pitäisi käyttäytyä kuin hamsteri, mutta minkäs teet...

Tässä pieni vilautus Annelta saaduista kankaista

 

Tässä Annen ompelemat aakkospussit, jotka ovat aivan ihanat!

Äsken sattui muuten koominen juttu! Poikanen oli tullut meille tänne kylpemään. Hän käy meillä pyykillä ja kylvyssä ehkä noin kerran viikossa. Kotonaan hänellä ei ole ammetta, josta hän kovasti tykkää. Poika laittoi pyykkejään koneeseen ja muisti, ettei ollut ottanut puhtaita mukaan kylvyn jälkeen päälle puettavaksi. Paita löytyi, samoin sukat, sillä aina välillä hänen puhtaita pyykkejään on jäänyt tänne. Ei kuitenkaan löytynyt boksereita. No, äkkiä vaan kangasta, kaavat oli valmiina jo vuosien takaa kansiossa. 10 min. ja pojalla oli äidin tekemät bokserit valmiina. Ne saivat kovasti kehuja, olivat kuulemma tyylikkäät... Näin se käy, kun ei turhia aikaile!

Mukavaa alkanutta viikkoa taas kaikille teille ihanille lukijoilleni!