Tapanina paluu käsitöiden pariin

Löysinpä kätköistäni valkoista paperinarua, jossa kulkee mukana kultainen säie. Viime talvena neuloin tällaisesta paperinarusta useammankin valokranssin. Nyt, kun joulut on vietetty ja paluu arkeen lähestyy, päätin jatkaa neulomista taas. Tämä on nopeaa neulottavaa, numeron 15 puikoilla. Lisäksi tarvitaan valosarja, miniledit esim. ovat tähän sopivia. Metallinen rengas tarvitaan myös. Sen ympärille kranssi sitten rakentuu.

 

Jouluyön rauhaa

Yömessu Hyvinkään kirkossa

Tunnustuksia ja haasteita

Sain muutamilta blogiystäviltä kovasti mieltä lämmittäviä tunnustuksia. Tämä ensimmäinen tulee ihanalta Heiriltä, MutkuMieHaluun -blogista. Heirin blogia olen lukenut vasta vähän aikaa, mutta se vei kyllä heti mukanaan, kun siihen tutustuin. Käykäähän kurkistamassa Heirin elämäniloista blogia, tykkään itse siitä kovasti. Lämmin kiitos Heirille!

Liebster tarkoittaa rakkain tai rakastettu,

mutta voi myös tarkoittaa suosikkia. Liebster-

palkinnon ajatuksena on saada huomiota blogeille,

joilla on alle 200 seuraajaa

 

Tunnustuksen säännöt:

1. Kiitä antajaa ja linkitä bloggaaja, joka antoi tunnustuksen sinulle.

2. Valitse viisi blogia (joilla on alle 200 lukijaa) ja
kerro se heille jättämällä kommentti heidän blogiinsa.

3. Toivo, että ihmiset joille jätit tunnustuksen antavat sen eteenpäin

 

Näitä blogeja mietin vielä ja laittelen sitten tänne, kun olen viisi sellaista valinnut, joille haluan tunnustuksen antaa.

Toinen tunnustus tulee Betweeniltä Rikkaruohoelämää -blogista. Se onkin yksi ensimmäisistä blogeista, joihin itse eksyin ja jonka lukijaksi liityin. Between on ihana blogiystäväni, joka muistaa minua kommenteillaan myös. Tämä tunnustus on kaunis, Kartanonrouvan käsialaa lienee? Kiitos sinulle, Between! Tunnustuksesi lämmitti kovasti mieltä!

 

Tähän tunnustukseen liittyy haaste. Siinä pyydetään kertomaan kahdeksan totuutta itsestä. Ja joulun aikaan sopivasti kerron  nyt nyt jouluisia totuuksia.

1. Käyn napsimassa piparkakkutaikinaa jääkaapista vähän liikaakin.

2. Ensimmäinen joulu, jonka muistan, on 1969. Minua jymäytettiin silloin mummulassa kunnolla. Piti mennä talon toiseen päähän katsomaan tädin kanssa ikkunasta, joko joulupukkia näkyy. Eipä näkynyt, mutta kun tulimme olohuoneseen, pukki olikin jo ehtinyt käydä sillä välin...

3. Inhosin  pienenä laatikoita. Nyt rakastan erityisesti lanttulaatikkoa.

4. Käyn nykyisin jouluyön messussa mieheni kanssa. Se on minulle hyvin tärkeä tapa hiljentyä.

5. Jouluna vien hautausmaalle 8 kynttilää.

6. Luumukiisseli kermavaahdolla on mummultani periytynyt traditio aaton jälkiruokana.

7. Tänä jouluna haluan viettää hiljaista ja rauhallista joulua, lastenlapsista ja perheestäni nauttien.

8. Sydämeni itkee, kun mietin niitä perheitä, joiden koteihin joulu ei tule surun tai pelon takia. Rukoilen hiljaa mielessäni voimia heille, jotka ovat menettäneet rakkaitaan. Hartaasti toivon, että kadonnut 8-vuotias Arttu löytyy terveenä ja pääsee takaisin kotiin.

 

Tämän tunnustuksen ja haasteen ohjeiden mukaan tunnustus pitää lähettää eteenpäin kahdeksalle blogille, jotka taas puolestaan kertovat kahdeksan totuutta itsestään. Tässä valitsemani blogit:

 

AMSi handmade

Erican Vaaleita Unelmia

Förmaaki ja puutarha

Home Vanilla

Kotipuro

Kotona

Maitolaiturilla

Periferia

 

 Oikein ihanaa ja rauhallista joulua kaikille blogiystävilleni, lukijoilleni, joita on taas muutamia tullut uusiakin! Palailen joulunpyhien jälkeen varmaan seuraavan kerran, mutta nauttikaa joulunajasta ja läheistenne seurasta. Enkeleitä matkallenne, kaikkea hyvää ja stressitöntä joulua toivotellen,

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lahjaksi pojalle

Poikaselle pakattua

Laitoin pojalle pakettiin gluteenitonta mysliä, vihreää teetä, kikherneitä, vihreitä linssejä ja gojimarja-marjasekoitusta. Toivottavasti tykkää!

Meidän juniori on kiinnostunut terveyteen ja ravitsemukseen liittyvistä asioista. Hän on myös aikeissa luopua kokonaan punaisen lihan syönnistä, ehkä kasvisruokiin siirtymässä kokonaan. Vaikka keliakiaa ei ole todettu, on hän useista lähteistä löytänyt viitteitä, joiden mukaan gluteeniton ruokavalio voi auttaa ihosairauksien, kuten psoriasiksen ja aknen hoidossa. Hyvä, että nuoret hankkivat tietoa ja että on rohkeutta kokeilla uutta!

 

Juustoja ja glögiä

Huomenna alkaa viimein joululoma! Sitä ennakoin jo tänään ja nautin isännän kanssa pojalta saamiamme ihania juustoja ja lämmintä glögiä! Kaikenlaista mukavaa on joulun aikaan tulossa ja tapahtumassa! Nyt unille kuitenkin, jotta jaksaa huomisen noin 45 min. työpäivän...
Sitten alkavatkin meidän perheen jouluvalmistelut. Lahjoja pitäisi vielä hankkia/tehdä ja kotiin laittaa joulua!
Hiljentyminen kuitenkin on joulussa tärkeintä. Sen aloitinkin jo oppilaitteni kanssa tänään kirkkoreissulla. Kirpeässä pakkasaamussa kävelimme tunnelmalliseen vanhaan kirkkoon ja takaisin. Odotan joulun rauhaa ja yömessua, josta on muodostunut tärkeä jouluperinne minulle. Se tuo joulun syvälle sydämeen!

Mieli lämmin on ihmisellä...

Tänään on mieli lämmin ja hyvä! Ystävä, ihminen, jota suuresti arvostan hänen kauniiden tapojensa ja uskomattoman urheutensa takia, puhui niin kauniisti! Ystävyys voi syntyä hyvin pienistä palasista ja lujittua yhteisten kokemusten myötä! Kiitos noista hetkistä, jolloin saat minut tuntemaan itseni arvokkaaksi! Kunpa saisin annettua vastalahjaksi jotain, mikä yhtälailla tekisi sinut iloiseksi!

Kuin pieni jouluaatto tänään...

Tulin vasta klo 19 jälkeen tänään kotiin oltuani päivän Helsingissä mielenkiintoisessa koulutuksessa. Koulutuksen jälkeen istuin  junassa kotimatkan ja sitten mieheni vei minut kuumalle kaakaolle ja pari kirppistäkin kierreltiin taas.

Kotona postilaatikossa odotti kaksi (siis ajatelkaa, kaksi!) pakettia. Ensin ajattelin, että nuoriherra on tilannut jotain tai isäntä tilannut perhotarvikkeikkeitaan taas jostain nettikaupasta... No, eikä! Nämäpä olivatkin minulle!

Ensimmäisessä paketissa oli "Laita hyvä kiertämään"-haasteen tuoma jouluinen yllätys Saraheinältä!

Kauniit korvakorut, ihana heijastinmagneetti, koristeltu tikkuaski ja suklaata!

 

Kiiiiitooos! Ihana yllätys oli!

 

Toinen paketti oli viimeinen Salainen jouluystävä -kierroksen paketti!

 

Kuusenalusmatto (ihana!), vaniljakahvia, tähtipyyhe, suklaarasia ja tonttukoriste

paketti sytykeruusuja

 

Kaksi kaunista sydäntä, jotka pääsivät heti olohuoneen ikkunaan!

 

Paljastuipa paketin myötä salaisen jouluystäväni henkilöllisyyskin!

 

Kiiiiitoooos, Riitta Kotipuro-blogista! Ihania paketteja olet lähetellyt!

 

 

 

 

Vielä arvontaan mukaan!

Osoitteessa http://vaniljahome.blogspot.fi/2012/12/arvonta-express.html on vielä vajaan tunnin ajan mahdollisuus osallistua arvontaan! Äkkiä jos käyt, vielä ehdit!

Vaari

Jostain syystä tuli mahdottoman kova ikävä minun rakasta vaariani! Vaari on kuollut jo vuonna 1993, eli melkein 20 vuotta sitten, mutta yhtäkkiä ajatukset pyörivät vaarin hassuissa jutuissa ja siinä jäyhässä suomalaismiehessä, joka rakasti meitä lapsenlapsiaan hartaasti.

Tapio Hailin näkemys vaaristani vuodelta 1961

 

Vaari syntyi vuonna 1902. Minun syntyessäni hän oli jo eläkeiässä ja lopettanut oman metallivalimonsa toiminnan Hyvinkäällä. Vaarilla oli siihen aikaan vielä paljon erilaisia luottamustehtäviä kunnallispolitiikan puitteissa. Muuten hän olikin enimmäkseen kotona, pyörälenkeillä tai muiden ukkojen seurassa kahvittelemassa huoltoaseman baarissa. Vaari oli tärkeä osa elämääni ihan pienestä lähtien ja meidän arjessa mukana mummun kanssa oikeastaan päivittäin. Asuimme alle kilometrin päässä mummulasta ja osasinkin jo alle kouluikäisenä kulkea yksin tuon matkan isovanhempien luo ja takaisin kotiin.

 

Jatkosodan aikana vaarini oli sammuttamassa Helsingin pommitusten sytyttämiä tulipaloja. Olen nähnyt useita kertoja tv:ssä pätkiä siitä, kuinka palomiehet saapuvat vanhalla paloautolla ja vaikeissa oloissa, paukkupakkasissa tekevät sen, mitä voivat. Vaarini on ehkä kuvissa mukana, mutta vaikea on tunnistaa, kun ei voi olla varma. Ihailen häntä hänen vapaapalokuntataustansakin takia suuresti. Minun arjen sankarini oli lapsenakin vaari!

 

Kun olin joskus kipeä ja poissa koulusta, vanhemmat soittivat mummulaan ja ilmoittivat, että jään kotiin päiväksi. Meni vartti tai kaksi, kun vaari sieltä jo köpötteli meille katsomaan, onko pieni potilas kunnossa. Alakoulussa ollessani huomasin usein välitunnilla, että vaari seurasi minua aidan takaa tarkkana. Hän vain halusi varmistaa, että pärjään välitunneilla, eikä kukaan kiusaa. Mitään numeroa hän ei koskaan tästä huolehtimisestaan tehnyt. Jos joku olisi siitä kysynyt tai kehunut, hän olisi varmaan sanonut, ettei tiedä, mistä muut puhuvat.

 

Vaarilla oli myös ihan hassuja juttuja. Hän käski monesti minut illalla nukkumaan, kun olin mummulassa yötä. Hänen piti kuulemma vielä vetää keittiön kello. Kysyin, miten se vedetään. Vaari sanoi, että se laitetaan narun perään ja vedetään talon ympäri. Tiistaisin vaari kävi Rotary-kokouksessa. Hän puki kaulaansa tumman solmion, jossa oli valkoisia pieniä pisteitä. Kun ihmettelin, mihin sitä siellä tarvitaan, vaari kertoi, että Rotary-kokouksessa syödään aina mannapuuroa. Jos on tämä kravatti, ei siinä näy rinnuksille pudonnut mannapuuro ollenkaan... Ja minä uskoin kaiken tämän!

 

Joskus kerron vielä mummustakin. Mummuni oli ehkä isän jälkeen läheisin ihminen minulle äidin kuoltua. Mummu ja vaari tekivät elämästäni turvallista ja lapsuudestani onnellisen. Tiesin olevani hartaasti ja hellästi rakastettu lapsi. Sitä kokemusta yritän nyt siirtää omille lapsenlapsilleni, jotka ovat vielä pieniä. Jos onnistun lähellekään yhtä hyvin, kuin omat isovanhempani, voin olla tyytyväinen. Isovanhemmuus on parasta, mitä tiedän!

 

 



Joulu, joulu, joulu saa, oi koita kiiruhtaa...

On ihmeellistä, miten kiire ja stressi ja väsymys vaikuttavat. Olen ensimmäistä kertaa unohtanut (totta, siis unohtanut!!!) kauneimmat joululaulut, joita laulettiin kaupunkimme kirkoissa tänään. Olen aina rakastanut laulamista ja osallistunut jo vuosia näihin yhteisiin joululauleluihin. Niistä olen löytänyt joulumieltä, lämpöä ja rauhaa, mutta jostain kumman syystä nyt tuntuu olevan ihan liikaa kaikkea ihmeellistä kiirettä ja touhua mielessä. Joulua en niinkään hössötä, vaan esim. arviointeja, tiistain koulutuspäivää Helsingissä, lokakaivon tyhjennystä, laskujen maksamista, jääkapin siivousta ja vaikka mitä tärkeää.

Kuvittelin, että joululaulutilaisuuden myötä tavallaan laskeudun siihen joulufiilikseen pikkuhiljaa, mutta arvatkaapa kuinka kävi... Minä nukuin tyytyväisenä ja väsyneenä peiton alla kotona, kun olisi pitänyt lauleskella. Puolustuksena toki tähän se, että minulla oli tämä suloinen 1v.4kk vanha Maikkuli yökylässä viime yön ja mummun yöuni oli koiranunta, kun täytyyhän ihmisen aarrettaan varjella ja tarkkailla... Aamulla väsytti niin vietävästi, mutta suloinen ja aamuisin niin hyväntuulinen neitonen aloitti lentosuukoilla ja kauniilla laulelullaan, joten äkkiä siinä sitten heräsivät mummu ja pappakin.

Arvioinnit sain kuin sainkin tehtyä koneelle, joten niistä ei enää tarvitse kantaa huolta. Huomenna koulusihteerimme tulostaa numeroista koonnan, jonka tarkastan ja hyväksyn allekirjoituksellani. Sitten koulusihteeri saa vapaasti tulostella todistukset lapsukaisille. Minä vaan vetäisen kaikkiin nimmarin alle. Koulussa on vielä joulukirkko, luokan oma pieni pikkujoulu ja yhteiset joululaulelut koko porukalle. Sitten pääsemme rauhoittumaan joulun viettoon.

Tämän päivän ilouutistakin voin teille hieman kertoa! Minun esikoiseni, Maitomies, on mennyt avopuolisonsa kanssa kihloihin! Ihana uutinen, sillä miniä on meille hyvin, hyvin mieluinen ja rakas! Näen tästä nuoresta parista, kuinka paljon he toisistaan huolehtivat ja toisiaan rakastavat ja äidin sydän on onnellinen lapsensa puolesta! Pojanpojat rakastavat myös "äitipuoltaan", joka huolehtii hyvin lapsista ja kohtelee kuin ominaan meidän pikkumiehiä. Onhan hän ollut lasten elämässä jo usean vuoden ajan, joten suhde on heillä läheinen ja lämmin. Sitä osaan kyllä arvostaa, sillä päinvastaisiakin esimerkkejä olen nähnyt.

Tässä rauhanomaista rinnakkaiseloa, Maikkuli ja Paavo viettävät laatuaikaa lattialla...

 

Kyllä se joulu tulee, vaikka ei hössöttäisikään, vai kuinka?

 

Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille ihanaisille!

 

 

Nuku, nuku nurmilintu...

Maikkuli tuli yökylään mummulaan. Pikkuneidillä on matkasänky meillä ja omat unikaverit repussa turvana. Energiapakkaus tuntuu olevan tämä meidän kullannuppu! Vielä pyörii hereillä sängyssään. Mummu on laulanut "Nuku, nuku nurmilintu. Väsy, väsy västäkki..." about sata kertaa jo. Selvästi väsyttää jo, mutta ei anna periksi, ei millään. Kunnes uni tulee ja voittaa...

Perjantai - huokauksia väsyneen huulilta

Viikko on ollut täynnä vauhtia! Töissä kiire ja jouluun ajoittuvat arvioinnit ja oppilastöiden tarkistukset yms. pitävät edelleen kiireisenä. Lisäksi tällä viikolla olen osallistunut pikkujouluiltaan oman marttayhdistykseni naisten kanssa. Eilinen ilta siinä vierähti mukavasti. Nyt kuitenkin iski perjantaiseen tapaan armoton väsymys...

Pikkujouluissa nautimme hyvät jouluruuat, lauloimme tuttuja joululauluja ja pukki jakoi meille kaikille pienet yllätyspaketit. Lopuksi pidimme pienet arpajaiset! Pukinkonttiin meistä jokainen oli tuonut pienen paketin, jonka minä ratkaisin ompelemalla pari jouluista patalappua. Vieruskaverini joulupöydässä, emäntämartta-Maija sai tuomani paketin. Se osui mielestäni oikealle henkilölle! Itse sain pienen jouluenkelin, joka kantaa lyhtyä kädessään. Tykkään kovasti enkeleistä. Sellainen on tatuoituna olkapäällenikin.

Enkeli asettui takan reunalle kuvausta varten-

Tässä kuvassa näyttää aivan, kuin sillä ei olisi siipiä, mutta kyllä selästä siivety löytyy.

Arpaonni suosi minua kivasti myös!  Sain kaksi mielenkiintoista kirjaa!

Ihana, uusi keittokirja!

Toinen kirja on Terveydeksi, hyvinvoinnin ABC, jossa on tietoa oman terveyden hoitamisesta ja hyvinvointiasioista, kuten unesta, stressistä yms. Oikeaan osoitteeseen tuli sekin!

Työpäivän jälkeen tyhjensin kirppispöydästäni kaiken sen, mitä oli jäänyt. Kun sitä tavaraa roudaa sinne pöytään useampaan kertaan viikossa vähän kerrallaan, tuntuu hurjalta kantaa loput kerralla pois. Pääsin aika hyvin eroon kamoista, mutta kyllä sitä jotain  jäikin taas!

Sen jälkeen kävin laittamassa värin tyttären hiuksiin. Hän värjäsi hiuksensa luonnonväreillä. Cassiaa ja ripaus hennaa sekoitettuna veteen. Pitkiin hiuksiin sitä on vaikea itse laittaa, joten mamma avittaa tapansa mukaan. Pappa hoiteli sillä aikaa meidän prinsessaa, tänään tasan 1v.4kk ikäistä Maikkulia! Maikkuli piti meille pienen tanssishown, jonka jälkeen kaikkien piti läpsyttää käsiään yhteen innoissasan. Maikkulin suosikkitemppuihin kuuluu tuo taputusleikki...

Kotiin tultiin kaupan ja pizzerian kautta. Pizzan syötyäni ajattelin hetken lukea ihania blogeja ja nukahdinkin siihen melkein kahdeksi tunniksi. Väsymys otti siis lopulta vallan, eikä silmät pysyneet auki. Onneksi ei ole kiire nyt illalla nukkumaan, sillä aamulla voi maata tarvittaessa vähän pidempään. Kameraa pitäisi päästä kokeilemaan... Tulostin käyttöohjepumaskan, sillä en oikeasti osaa tätä vielä yhtään käytellä. Harjoitus tekee mestarin, niin kai se on! Nyt syvä huokaus, viikonloppu vapaata ja enää viikko töitä tämän vuoden puolella!

Mukavaa viikonloppua väsyneille ja virkeille blogiystävilleni!

Kamerapaketti polttelee, broilerikeitto lämmittää

Tervetuloa, uudet, ihanat lukijat! Täällä sitä taas ollaan koneen ääressä...Tänään se minun kauan haaveilemani järkkärikamera nyt sitten tuli. Se on vielä tuossa paketissa, kun se on niin sanotusti joululahja. Olen koko illan kärttänyt mieheltäni, että enkö saisi edes kurkistaa sitä ja ottaa vaikka sen manuaalin paketista lueskeltavaksi. Opiskelisin sen käyttöä teoriassa... No, ehkä saan, pitää vaan odotella ja suostutella vielä vähän. Yleensä saan tahtoni läpi, kun on tällainen asia kyseessä ;)

Tänään viimein kokeilin yhtä meidän kuopuksen toivomaa ruokaa ja olin iloisesti yllättynyt hyvästä mausta ja helppoudesta, jolla ruoka syntyi kauppareissun jälkeen. Tein kattilallisen broilerikeittoa! Meillä keitot tekevät kauppansa hyvin, varsinkin näin talviaikaan. Kovin suosittua on ollut Lapinukon porokeitto, samoin kuin erilaiset nakkikeitot, jauhelihakeitot ja kalasopat. Tämä resepti löytyi netistä googlettamalla broilerikeitto-hakusanalla.

LEMPEÄ BROILERIKEITTO

 

450 G hunajamarinoituja broilerin filesuikaleita

2 pussia kasvissuikaleita

1 pussi aurinkokasviksia

kananmakuinen Fond du Chef

1 pkt perinteistä Koskenlaskijaa

2 valkosipulinkynttä

currya maun mukaan

 

Paista broilerinsuikaleet pannulla. Lisää kasvikset kiehuvaan veteen, johon on laitettu yksi Fond du Chef joukkoon. Paloittele Koskenlaskija kuutioiksi ja lisää liemeen. Lisää suikalebroilerit keiton joukkoon. Valkosipulinkynnet voi laittaa kokonaisina tai murskattuna. Mausta currylla oman maun mukaan. Halutessasi voit myös suurustaa lientä 1-2 rkl vehnäjauhoja + kylmää vettä seoksella.

 

Keltaista ja lämmintä, herkkua on enää vähän kattilan pohjalla...

 

Kirppiksellä oli laatikollinen kaikenlaista sekalaista "sälää", johon oli laitettu lappu, ole hyvä ja ota tästä. Yleensä katson niitä kamoja ohimennessä puolihuolimattomasti, mutta nyt iskin silmäni pariin kahvikuppiin ja lautasiin. Ne ovat kuin luotuja rikottavaksi mosaiikkitöihini! No, isäntä kiinnostui rojulaatikosta myös. Kuinka ollakaan, hän löysi leikkimökkiin astioita, pieniä kukkamaljakoita, ja 6 kpl pikkukehyksiä, joita voi käyttää esim. askartelujutuissa tai laittaa kivoja kuvia leikkimökin seinille. Kolme jälkiruokakippoakin sieltä löytyi, ties mitä niistä vielä keksitään.

 

Kassillinen "sälää"

 

 

Mutta sokerina pohjalla: minä löysin toiselta kirppikseltä ihanat, ihanat, ihanat (sanoinko jo, että ne on ihanat?) punaiset farkut! Jes! Minun vaatteeni ovat yleensä mustia, harmaita tai punaisia. Punaisen  pitää olla viileä punainen, ei missään tapauksessa saa taittua oranssiin. Myös fuksianpunainen tai joku pinkki käy. Muut värit eivät. Nämä ovat täydelliset ja sopivat! Hintaa niillä oli huikeat 6 euroa!Hyvä löytö!

 

Mukavaa keskiviikkoa! Huomenna juhlimme marttayhdistyksen pikkujouluja!

 

 



Joulukorttihässäkkää ja kirjoja

Viimein sain kortit kuoriin, osoitteet päälle ja kuoret kiinni. Joulupostimerkit liimasin kuoriin ja sitten vielä kuoret sain ujutettua niihin postin punaisiin kuoriin. Nyt se on tehty! Ensi jouluna sama savotta edessä!

Lueskelin tänään ihanaa kirjaa! olisin niin halunnut päästä toteuttamaan kaikenlaisia kivoja ideoita, joita siitä löytyy! Onko tuttu kirja? Onko nukkekoti-ihmisiä lukijoissani?

Maria Malmströmin Nukkekoti Väinölän tapaan!

 

Aivan ihana kirja, pahoittelen kuvan laatua... Heijastus johtuu siitä, että kirjaston kirjassa on kirkas kontaktimuovi päällä ja koska valoa on vähän, otin kuvan keittiön lampun kohdalla. Joo, seli, seli, surkea kuvaaja olen!

 

Ei mutta, tosiaan tuosta kirjasta löytyy ohjeita, kaavoja, vinkkejä ja vaikka mitä ihanaa pientä itsetehtävää nukkekotiin. Minulta puuttuu edelleen se talo, mutta olen jo keräillyt sinne kaikenlaista pientä ja somaa. Ihanaa olisi päästä taloa sisustelemaan, tapeteista ja verhoista kalusteisiin ja astioihin asti. Mitä kaikkia ihanuuksia löytyykään Marian blogista? Suosittelen kurkistusta Nukkekoti Väinölään, joka siis on tämä ihana aarreaitta nimeltään. Nyt siellä availlaan joulukalenterin luukkuja, kuten monissa muissakin blogeissa, mutta näistäpä löytyykin minikokoisia aarteita!

 

Suosikkidekkaristini uusin!

 

Tänään sain myös luettua Anna Janssonin uusimman, Murhan alkemian. Suosittelen sitä lämpimästi dekkarien ystäville! Maria Werniin ei vaan kyllästy ikinä, eikä lumoavaan Gotlantiin!

 

 

 

Työpöytä kotia vailla

Tämä valkoinen työpöytä etsii uutta kotia. Pöydässä on kaksi lukittavaa laatikkoa ja iso riippukansiolaatikko tärkeille papereille. Meillä pöytä on vähän ylimääräisenä, joten myydään halavalla, jos ostaja hakee sen pois...

 

Tarkempia tietoja varten voit laittaa sähköpostia minulle!

 

 

Joulukorttipajalta

Tämän joulun kortteja

 

Askartelin viikonloppuna joulukortteja. Tiimarin pienet kartonkipohjat, kirpparilta löytynyt verkkomainen nauha ja piparkakunmuotoisella Fiskarsin kuvioleikkurilla leikatut kuviot. Kuviopaperit ovat Taika-lehden digipapereita, joita voi tulostaa netistä. Niissä oli ihan kivat kuosit, joten niitä käytin tänä vuonna. Kortit syntyivät nopeasti ja helposti, telkkaria katsellessa.

 

Suurin työ onkin vielä edessä, nimittäin osoitteet kuoriin... Vanhan koneeni mukana meni valmis osoitelista, joten osalle täytyy vielä selvittää uudelleen osoitteetkin. Jos jaksan, teen uuden listan tähän koneelle ja printtaan tarrat. Jos en jaksa, kirjoitan käsin kuoret...

 

Mukavaa maanantai-iltaa!

 

 

Bataattilaatikkoa

Bataattilaatikkoa Pirkan reseptillä



Tein viimeiset joulupöytään tulevat laatikot tänään. Eilenhän sain jo lanttulaatikon tehtyä, mutta tänään vuorossa olivat porkkana- ja bataattilaatikot. Viime jouluna kokeilin bataattilaatikkoa ensimmäisen kerran ihan vaan uteliaisuuttani. Se olikin yllättävän hyvää ja isäntä varsinkin ihastui siihen kovin. Hänellä olikin täksi jouluksi jo tilaus valmiina, eli sitä oli tehtävä joulupöytään ehdottomasti. Onneksi tähänkin on olemassa valmista bataattisosetta ainakin K-kaupoissa, Pirkan valikoimissa. Kaikkiin laatikoihin olen ostanut soseen valmiina, sillä se säästää aikaa ja vaivaa. Suosittelen, maku on ihan yhtä hyvä, kuin itse pilkotuissakin.

Tässä bataattilaatikon resepti, Pirkka.fi sivuilta reseptin olen napannut:

HELPPO BATAATTILAATIKKO

 

2 pkt (á 400g) Pirkka bataattisosetta

2dl ruoka- tai kevytkermaa

1/2 dl mannasuurimoita

2 kananmunaa

1/2 tl suolaa

1/4 tl kanelia

1/4 tl inkivääriä

ripaus kardemummaa

 

Pinnalle:

Pirkka salaattisiemensekoitusta

 

Sekoita bataattisose, kerma, mannasuurimot, munat sekä mausteet keskenään.

 

Kaada seos voideltuun, pienehköön vuokaan. Ripottele siemenet laatikon pinnalle. Paista 175 asteessa noin 1 1/2 tuntia.

 

Itse jätin siemenet pois pinnalta, kun niitä ei kaapista nyt löytynyt. Meinaan tänä jouluna jättää tuon perinteisen perunalaatikon pois, sillä siitä ei erityisemmin meillä kukaan välitä. Tämä on jännän makea ja mausteinen laatikko, joka lanttulaatikon lisäksi maistuu myös pikkupojille.

 

Porkkanalaatikko kypsyi siinä samalla.

 

Hyvää alkavaa viikkoa kaikille! Ja lämpimästi tervetuloa uudet lukijani!

 

 

 

 



Lauantaipuuhia

Tänään otin ensimmäiset askeleet jouluvalmisteluissani. Tein piparkakkutaikinan jääkaappiin valmiiksi, jos sitä vaikka sitten huomenna leipoisi joulupiparit. Samalla tein myös lanttulaatikot ja joulunalusajan ensimmäisen riisipuuroni.

 

Lanttulaatikon teen aina valmiista soseesta, joka on siis raakaa lanttua soseutettuna. Se on helppo ja nopea apu laatikoita tehdessä. Aikanaan, kun vielä ostin lantut lanttuina, oli minusta kurjaa juuri se paloitteluvaihe...

 

 

Riisipuurosta tulee taivaallisen hyvää, kun se hitaasti, mutta varmasti muhii tässä haudutuskeittimessä. Olen ostanut keittimen pari vuotta sitten Motonetistä ja sen hinta (19,90 euroa) on kyllä naurettavan halpa siihen nähden, miten näppärästä laitteesta on kyse! Suosittelen!

 

Hyvää lauantai-illan jatkoa ja mukavaa sunnuntaita! Meillä on yökylässä kaksi ihanaa pikku-ukkoa, mummun 5- ja 7-vuotiaat muruset!

 

 

 

Jouluinen haaste

Viherpiiperrystä sun muuta -blogista nappasin haasteen, joka kivasti liittyy tähän meneillään olevaan joulunalusaikaan!

Vastaukseni haastekysymyksiin ovat nyt hetken muhineet mielessäni, joten taitaa olla aika kirjoitella vastaukset teille luettaviksi.

Lempijoulukukkani on perinteisesti ollut punainen amaryllis. Nyt olen kuitenkin kovin ihastunut myös jouluruusuun. Sitä minulla ei vielä ole ollut, mutta taidanpa sellaisen kokeeksi hankkia.

Joululaulu, joka virittää tunnelmaan, on näitä vähän uudempia joululauluja. Kuuntelen yhä uudelleen joulun aikaan kappaleen nimeltä Tulkoon joulu! Sen sanoma on kaunis, jotenkin se antaa toivoa ja uskoa siihen, ettei maailma olekaan pohjimmiltaan niin surkea, kuin joskus syksyn synkkinä hetkinä tuntuu.

Tätä jouluvalmistelua en ole koskaan jättänyt tekemättä... No, siivous ennen joulua on minulle must. Samoin kuin se, että teen jouluruuat yhdessä mieheni kanssa itse kotona. Lahjojen paketointi ja kuusenkoristelu ovat myös jouluasioita, joita täytyy päästä tekemään.

Joulutuoksu, joka minua miellyttää, on piparkakkujen tuoksu. Mausteet tuovat kivan pirteän ja tunnelmallisen tuoksun kotiin leivottaessa piparkakkuja. Kuusi meillä ei tuoksu, kun meillä on jo vuosia ollut tekokuusi. Kynttilät tuovat tuoksua myös. Siivottu, raikas koti, varsinkin ulkona tuuletetut tekstiilit ja matot, ovat myös tuoksuja, joista nautin.

Heitän haasteen ilmaan, toivon, että lukijani tarttuvat siihen ja kertovat edelleen omista mieltymyksistään!

Takanreunuksella nököttää pikkutonttu, joka valvoo jouluhommien edistymistä meillä!

 

 

Itsenäisyysjuhla

Meillä töissä vietettiin tänään itsenäisyysjuhlaa. Tai oikeastaan meillä oli kaksikin juhlaa, emme muuten taitaisi edes mahtua saliin. Meitä koulun väkeä on n. 550, lisäksi vielä esiintyjien perheitä yleisönä.

Esiintymisvuorossa olivat ykkös-, kolmos- ja viitosluokat sekä kasiluokkalaiset. Juhlassa suomalaisuusteeman alla esitettiin näytelmiä, murteilla esittäydyttiin ja soitettiin kanteletta. Aivan ihania esityksiä olivat mm. Nummusuutareista nähty katkelma, jonka esittivät s2-oppilaat. He siis vasta opettelevat suomenkieltä. Pikkuiset joutsentytöt, ekaluokkalaiset herkistivät mielet ja minun luokkani huikea bändi soitti ja lauloi kappaleen "Eriskummainen kantele".

Vieläkin olen ihan fiiliksissä! Ihanasti helkkyi kolmen laulajatyttösen ääni kanteleiden, kitaroiden, basson ja rumpujen säestyksellä! Vähänkö olen ylpeä viitosluokastani! Tästä juhlasta jäi hyvä muisto!

Arvonta suoritettu!

No niin, nyt se arvonta viimein on suoritettu! Paavo-kissa toimi tapahtuman virallisena valvojana. Paavolla on siinä hommassa rutkasti kokemusta, sillä hän valvoo mm. kaikki talossamme tapahtuvat ruokailut, mummun päiväunet ja meidän pihalla liikkumiset. Lisäksi hänen erityisalaansa on jääkaapilla käynnin valvonta, varsinkin jos kävijänä on meidän nuorimies.

Arpoja oli mukana arvonnassa yhteensä 115 kpl. Random.org arpoi niistä voittajaksi numeron 66.

Ja kukas sieltä löytyykään... Onnea Taina! Kotomon Tainalle osui voitto Mummulan ensimmäisessä arvonnassa. Tainalle lähtee paketti matkaan heti, kun saan osoitteen sähköpostiini!

"Joulun fiilis tulee siitä tunelmasta kun kaikki alkaa olla valmista, on koristeet, joulumusiikit, leivonnaiset... kaikki puuhailee pieniä valmisteluita mutta on jo rauhoituttu kotiin jouluilemaan :)
oon lukija ja fb tykkääjä eli 3 arpaa :) " Näin siis kirjoitti Taina kommentissaan.

 

Arvonnan järjestäminen onkin aika kivaa hommaa! Ja innolla aina osallistun muiden blogeissa arvontoihin itsekin. Taidanpa alkaa jo miettiä seuraavaa arvontaa minäkin...

 

 

 

Arvontahommia

Arvonnan valmistelut on tehty. Huomenna pääsen virallisen (hihii!) arvonnan suorittamaan. Paavo-kissa on kuin ilmetty Aulis Gerlander ja voi siksi toimia virallisena valvojana!  Illalla kerron sitten, miten arvonta sujui ja kuka voitti ensimmäisen blogiarvontani!

Torilla ja Tallinnassa

Tulipas vietettyä vauhdikas ja mukava viikonloppu. Lauantaina tuulessa ja tuiskussa rahtauduimme Hyvinkään Marttaklubin iloisella naisporukalla paikalliselle torille pitämään myyjäisiä. Kylmää hommaa, mutta kuitenkin niin mukavaa yhdessä tekemistä.

 

Myyjäisten jälkeen suuntasin isännän kanssa linja-autolle, joka kuljetti 50 iloista ihmistä Länsisatamaan, josta nousimme Baltic Princess -laivaan. Matkasimme kohti Tallinnaa ja vietimme iloista pikkujouluiltaa. Tulipas tanssittua, laulettua ja syötyä hyvin.

 

Sunnuntaina ehdimme pyörähtää Tallinnan vanhassa kaupungissa ja Joulutorilla. Kivoja myyntikojuja oli paljon ja lapset esiintyivät esiintymislavalla. En kuitenkaan ollut tällä kertaa ollenkaan shoppailutuulella, joten kauppoja emme kierrelleet ollenkaan. Ilma Tallinnassa oli mukava, kävely ulkoilmassa teki punaiset posket, hyvän ruokahalun ja sopivasti päiväuniaikaan ehdimme vielä köllötellä tunnin verran hytissäkin.

Kiitokset reissun järjestäjille, eli Raideammattilaisten JHL:n osasto 2 väelle! Hauskaa oli!