Kotielämää - kirppislöytöjä - käsintehtyä - pihahommia - kaikkea kotoisaa

tiistai 30. lokakuuta 2012

Itulaatikko - sängyn tuskien taival

Tänään olen saanut monia ihania kommentteja teiltä, ihanat ihmiset! Kiitän teitä niistä kaikista! Ne lämmittävät sydäntäni kovasti. Iltaa on hääpäivästä huolimatta vietetty ihan kotosalla, sillä näin viikolla emme ole jaksaneet kummemmin hääpäivää juhlistaa. Viikonloppuna voimme sitten rauhassa viettää iltaa isännän kanssa vaikkapa kuohuvan merkeissä!

Olen intohimoinen kierrätysihminen, jonka tapoihin kuuluu kirppisten kiertely myös kesälomareissuilla. Kesäkuusamolaisena käyn tietenkin myös sikäläiset kirppikset usein koluamassa. Muutamia vuosia sitten löysin Navettakirppis -nimiseltä kirpputorilta sivusta vedettävän puusängyn. Olin jo vuosia sellaista kyttäillyt ja halunnut ostaa, mutten ollut mieluista löytänyt. Navettakirppiksellä ollut sänky oli jostain syystä mieluinen ja enon kanssa keskusteltuani kuljetusongelmista päätin sen kuitenkin ostaa. Enoni neuvoi, mistä käyn tilaamassa sille "rahdin" kotiin Etelä-Suomeen. Niin tehtiin kaupat ja sovittiin kuljetus, joka oli ihan kohtuullinen kotiovelle asti.

Tässä se nyt on!

Sänky ei ole näyttänyt aina tältä. Se oli nimittäin valkoiseksi maalattu ja hiukan kulunutkin, mutta kaunis, ainakin minusta. Kuljetuksen jälkeenkin otin kuvia, kun sänky purettiin auton kyydistä, rikkoutuneena ja rumana. Sen selkänojan koristelut olivat poikki, irti oli paljon paloja puuta ja mikäs muu kuin itkuhan siinä tuli. Ilmeisesti sänky oli päässyt kuljetuksen aikana liikkumaan auton kyydissä, en osaa sanoa miten hyvin se oli kiinnitetty, kun en ollut itse näkemässä.




Löysin hyvän entisöijän täältä kotipaikkakunnalta. Hän kuitenkin arvioi, että niiden korjausten ja aiempien maalausten yms. takia on pakko maalata sänky, puuta ei voinut puhdistaa niin siistiksi, että sen olisi voinut käsitellä vanhannäköiseksi vahalla tms. Ja niin valitsin väriksi sellaisen tumman suklaanruskean, joka istuu mielestäni hyvin meidän muihin vanhoihin kalusteisiin. Vakuutus korvasi onneksi sängylle aiheutuneet vauriot, eli käytännössä siis entisöijälle maksetun summan.

Itulaatikon, kuten näitä sänkyjä myös kutsutaan, alkuperäiset kannet puuttuvat usein. Niin puuttui tästäkin. Serkkuni kertoi, että ainakin tuolla pohjoisessa kantta käytettiin usein ruumislautana, jolla vainaja vietiin riiheen tms. odottamaan arkkuun laittamista. Siksi siis kannet ovat poissa. Mutta onnekseni edellinen omistaja oli tehnyt siihen tukevan vanerikannen, joka oli verhoiltu kankaalla. Minun makuuni kangas oli aika ruma, ei ollenkaan meille sopiva. Ja koska rakastan patjaraitakankaita, niitä minulla löytyy ihan varastostakin... Tämä kuosi on Ikean valikoimista ja sitä meillä löytyy tyynyinä ja yhden nojatuolin huppunakin tällä hetkellä.

 Päällystin sängyn siis nopeasti ja helposti nitojan avulla. Näin uskalsin tehdä, koska kansihan ei siis ollut vanha. Nyt sänkyni on kunniapaikalla meidän kotona, huoneessa jota kutsumme arkihuoneeksi. Se jää keittiön ja olohuoneen väliin ja näkyy heti suoraan sisään tullessa ovelle ja eteiseen.

Tässä vielä vanha päällinen, joka sai lähteä.
 
Tiedättekö, mitkä idut näissä laatikoissa ovat itäneet, kun niille on tuollainen nimi vakiintunut!
No, ihmisen iduistahan tässä on kyse, sillä aiemmin ihmislapsista moni sai alkunsa juuri tällaisessa itulaatikossa. Eikä vaan yksi per laatikko, vaan saattoi olla aika satoisa laatikko kyseessä!
 
Mukavaa loppuiltaa!

Hääpäivä ja päivä toisten joukossa

Meillä on tänään 23-vuotishääpäivä! En voi sanoa, etten vaihtais sekuntiakaan, mutta miestä en kyllä vaihtaisi mihinkään! Samuli Putro sanoo laulussaan, etten täydellistä suoritusta ole tehnyt minäkään... Ja niinhän se menee, että ne huonommatkin päivät pitää vaan elää! Kolme vuotta harjoiteltiin yhteistä elämää ennen naimisiin menoa, eikä nekään vuodet hukkaan menneet.

Kiitos <3

Tänään, 30.10. tuli myös kuluneeksi tasan 43 vuotta äitini kuolemasta. Ikävä on edelleen!
 
Äiti nuorena
 
Koko aikuisikäni olen vienyt joka vuosi 30.10. yhden punaisen ruusun äitini haudalle.
Niin tänäänkin. Päivä on tarkoituksella myös hääpäiväni, sillä halusin äitini kuolinpäivälle jotain kaunista ja hyvää, etten koskaan unohtaisi kumpaakaan.
 
Tähän päivään on mahtunut myös monenlaista ylimääräistä hässäkkää, kuten vesivahinko työpaikalla, yhden mitättömän (tärkeän) verkkoaseman kaatuminen, puuttuvia tavariota ja kaikkea pientä hässäkkää. Onhan se kiva, että ei elämä käy tylsäksi, kun tapahtuu...
 


maanantai 29. lokakuuta 2012

Viisas eläin

Hitsit, tuo meidän Paavo on viisas kissa! Sanoin tänään meidän miesväelle, että kissa ei koskaan nuku olohuoneen divaanilla. Arvatkaapas, missä se siis päätti nukkua illan...? Divaanillapa tietenkin!


Kysymyksiä kokeneemmille

Minua askarruttaa muutama juttu! Olen niin "newbie" eli aloittelija tässä bloggaamisessa, että ajattelin jonkun teistä lukijoista kokeneempana osaavan minua neuvoa.


Kysymys yksi: Monilla on bloginsa postausten lopussa sellaiset rastitettavat kysymyslootat, joissa voi kysellä, tykkäsivätkö lukijat vai eivät. Miten saan sellaiset tehtyä? olen sitä pähkäillyt ja etsinyt gadgetien joukosta, mutta en vaan osaa niitä laittaa.

Kysymys kaksi: Minun uusi kollaasina toteutettu, Picasalla värkätty bannerini on liian kapea ja vieläpä silleen ärsyttävästi vasempaan reunaan asettunut, enkä osaa tehdä sille tarvittavaa kauneusleikkausta. Osaako joku neuvoa siinä?

Kysymys kolme: Haluaisin kovasti laittaa pystyyn minikokoisen verkkokaupan blogini yhteyteen. Onko kokemuksia? My cashflown ilmainen versio? Joku muu ilmainen? Blogspot? Onko vinkkejä kellään? Myyntiinlaittaisin käsityönä tehtyjä juttuja ja kierrätysaskarteluja, tuunattuja värkkäyksiä ja ehkä jotain pientä tarviketta ajoittain. Mikä olisi toimiva ja helppo vaihtoehto?

Kysymys neljä? Toiminimellä vai ei? Miten olette asian hoitaneet, jos teillä on oman palkkatyön lisäksi myyntituloja esim. verkkokaupan myynnistä?

Olisin ikikiitollinen, jos kertoisitte kokemuksianne tai vinkkaisitte kysymyksistäni joillekin, jotka ovat kokeneempia esim. verkkokaupan suhteen. Kiitos jo etukäteen!

sunnuntai 28. lokakuuta 2012

Photo a day 23 - 24

Weather
 
Kaunis ja kuulas syyspäivä ennen ensilumen tuloa.
 
People
 
Väkeä on riittänyt uudessa Kauppakeskus Willassa!
Avajaispäivien 18. - 21.10 aikana siellä vieraili kuulemma 150 000 henkeä!

Kirppiskierros kauniissa talvisäässä

Pitihän se taas kierrellä läpi kaikki nämä lähiympäristön kirppikset! Naapurikylässä on yksi aika uusi, Femmatori nimeltään. Siellä kävimme ensin, mutta mitään ei tarttunut mukaan tällä kertaa. Sitten veimme omia tavaroita myyntiin Löytöpankkiin täällä meidän kaupungissa. Ja kiertelimme tietenkin sen ja pari muuta isompaa kirppistä myös. Saalis oli mitätön, eli nolla tällä kertaa!

Tässä aiempaa saalista
 
Tässä taannoin löysin kirppikseltä sarjapöydän kaksi osaa. Luulisin, että siitä puuttuu se keskimmäinen koko. Mutta kyllä nämäkin minulle kelpasivat. Yhteensä maksoin näistä kahdesta 19 euroa, mikä on ihan kohtuullista, vai mitä sanotte? Meillä on vanhoja, tummia kalusteita olohuoneessa, joten niiden seuraan nämä sukelsivat aikalailla mainiosti. Kunhan tämä meidän nykyinen kaaos (=lähinnä tavaroiden uudelleen järjestelyn ja kirppikselle hinnoittelun aiheuttama) vähän helpottaa, laitan kuvia meidän olohuoneesta.
 
Nyt päiväunille vielä, että jaksaa taas alkavalla viikolla töissä!

Vaalipäivän puuhastelua

Kaunista vaalisunnuntaita kaikille tänne piipahtaville! Olen niin, niin sanomattoman iloinen siitä, että tänne on taas tupsahdellut uusia lukijoita! Tervetuloa!

Kun aloitin blogini syyskuussa, ajattelin, että ehkä joku joskus vahingossa tänne eksyy lukemaan ja nyt teitä onkin jo 32! Sen kunniaksi aloin jo suunnitella blogini ensimmäisiä arpajaisia. Kypsymään jää, mitä kivaa keksin teille järjestää.

No syysloma lähestyy ikävästi loppuaan, sillä aamusta on mentävä taas töihin. Eipä sillä, tykkään kyllä työstäni, ei siinä mitään. En kuitenkaan ole sittenkään saanut lomalla tehtyä kaikkea sitä kivaa, mitä haaveilin ja suunnittelin tekeväni. Halusin niin kovasti maalata, mutta se vaan jäi. Ompeluhommia en myöskään jaksanut tai ehtinyt niin paljon, kuin olisin halunnut. Mutta levännyt olen, se on kuitenkin varmaan tärkein anti tästä lomasta!

Seuraava tuunausprojekti, johon olen tässä ryhtymässä, on tuollaisen säilytysjakkaran päällystys. Näitä näkyy kirppiksillä nykyään aika paljon! Minulla on huonekalukangasta odottamassa, sillä se riittää pienistäkin paloista tehtynä. Minulle on sellaista alcantara-tyyppista ruskeaa, josta sen ajattelin toteuttaa! Nyt kuva siitä, miltä se näyttää alkuun, sitten valmiista kuva, kunhan saan valmiiksi!


Nauttikaa kauniista säästä, iloitkaa valkoisesta maasta ja muistakaa kaikki äänestää!

lauantai 27. lokakuuta 2012

Lauantai-ilta kotisohvalla

Jämähdimme tuon isännän kanssa telkkarin eteen sohvalle. Mikäs meidät tähän naulitsi, miettii joku varmaan... No tuo Walk the Line -elokuvahan se oli, sekä takkatuli ja kehtaanko edes kertoa... karkkipussi!



Ohhoh! Meilkeinhän se on jo sunnuntai!
 Mukavaa vaalisunnuntaita koko maahan toivottelen - muistakaahan käydä uurnilla, ellette äänestäneet ennakkoon!


torstai 25. lokakuuta 2012

Perfect Home -ostoksia ja pannukakkua

Hain eilen illalla ostokset, jotka olin tässä taannoin sisustuskutsuilta tilannut. Hilkka, joka esitteli kutsuilla tuotteita, on saanut laitettua ihanan esittelytilan, jossa oli kauniisti esillä osa Perfect Homen tuotteista. Otin samalla ystäväni paketin mukaani, sillä hän ei autottomana päässyt sitä noutamaan.




Huonetuoksu sydämet, Fresh Cotton
Aika miellyttävä tuoksu, ei liian voimakas. Sydämet tosi kauniit.




Tilaamani valokuvakehys

Tämä valokuvakehys on minusta ihana! 
Siinä on kääntyvät paikat kuville, eli yhteensä neljä kuvaa mahtuu.
Tämä tulee makuuhuoneen lipaston päälle.
 
Iltapalaksi tein nopean ja helpon ratkaisun, eli pannukakkuhan siitä sitten tuli! Meillä miesväki ei siitä juurikaan välitä, että arvatkaapas, kuka tämän syö... Osan pakastin, osa jäi aamupalalle. Pari palaa meni jo parempiin suihin, eli nyt on massu täynnä.

Kauniita unia, ystävät!
 

Salaisen marttaystävän paketti - iloa ja valoa!

Pakettikortti tuli eilen, keskiviikkona. Illalla riensin postiin ja kannoin jännittyneenä  paketin autoon. Kävimme kaupassa, tyttärellä ja vielä söimmekin kotiin tultuani, sillä paketin avaan aina hitaasti ja hartaasti. Halusin tehdä sen nytkin aivan rauhassa, nautiskellen lahjastani.

Paketti näytti tältä
 
 
Ensimmäisenä suojapaperin alta paljastui valkoinen, siisti laatikko, jonka kanteen oli liimattu
Muffinssiohje!
Tämähän lupaa hyvää, ajattelin ja pysähdyin rauhassa lukemaan ohjetta. Pähkinävoi-vadelmamuffinit menevät ehdottomasti kokeiluun!
 
 
Ja mitä kaikkea paketista sitten paljastuikaan sisältä?
 
Siellä oli Muffinssikirja, jossa on yli 100 ohjetta,
muffinssivuokia,
kaunis saippua, joka on yllätys, yllätys muffinssin tai cupcaken muotoinen, kuten sanotaan.
Suklaakahvia oli myös herkuttelua varten.
Pussillinen Ateneumin kauniita taidesuklaita.
Roosa nauha -tuikkuja oli paketti.
 Sitten löytyi hemmotteluhetkiin Vivasan-tuotteiden näytepakkauksia.
Ne ovat kuulemma aivan uusia Suomessa.


Viimesenä tutkin pakkausta, jossa oli päällä ihana nalleperheen kuva.
Ja voisiko olla ihanampaa?
 Sain kaavat, kankaat, kaulaan nivelet, lasisilmät ja napit tassujen niveliksi kahteen ihanaan nalleen. Pikkunalle ja isompi nalle tulevat olemaan aarteitani!
Tuo punainen ruutukangas on vaan jotenkin niin minua, että tuntuu, kuin salainen marttaystäväni tuntisi minut jo paremmin kuin osasin kuvitellakaan.
Täydellinen paketti, valtavan suuri ilo minulle!

Kortti
oli myös mukana. Siinä lukee:
 "Annan sinulle valoa... Se valaisee päivääsi, antaa sinulle rohkeutta ja iloa!"
 Sisällä oli jotain, mihin se valo tulee, liittyen niihin Roosa nauha -tuikkuihin...
Enempää en paljasta vielä, sillä haluan testata illalla, miltä se näyttää.
Laitan siitä erikseen kuvia sitten.

Korttiin oli SMY:ni kirjoittanut näin:
"Ojenna oikea käsi eteen, tee sama vasemmalla.
 Kierrä oikea käsi itsesi ympäri, tee sama vasemmalla.
RUTISTA.
Halaukseni on tullut perille."
Nämä terveiset lähetän tuhannesti takaisin sinulle, ihana SMY:ni!
Ja kaikille blogiani lukeville myös!

 
 
 


keskiviikko 24. lokakuuta 2012

Paketti tuli taas!

Tänään hain postista salaisen marttaystäväni lähettämän paketin. Olin lentää istualleni, kun sitä availin! Niin, niin ihanan paketin sain! Kiitos, kiitos, kiitos!

Laitan huomenna heti aamusta kuvia ja kerron tarkemmin sisällöstä! Nyt ensimmäisen puuhapäivän (kolmen viikon sairastelun jälkeen) rasitus vie voiton ja on pakko heittäytyä yöunille! Palaillaan aamulla asiaan!

tiistai 23. lokakuuta 2012

Hyvä kiertämään - kiitos paketista!

 
Viime viikolla sain paketin postissa. Tai se oli oikeastaan kai kirjeenä tullut, sillä postinkantaja oli tuonut sen valmiiksi laatikkooni. Mikä ihana yllätys siellä olikaan!
 
Saamani ihana paketti
 
Osallistuin Villa Hovin eloa -blogissa "Laita hyvä kiertämään" -nimellä kulkevaan haasteeseen kommentoimalla Anskun postausta.
Kolmelle ensimmäiselle Ansku lupasi jotain kivaa, itsetekemäänsä lähettää ja minuahan onnisti!
Tuli kiva virkattu kori ja tähtikoriste pitsinauhalla.
Ne pääsivät heti meidän keittiöön esille!
 
Lämmin kiitos Anskulle Villa Hoviin!
 
Minullakin oli vastaava haaste jokin aika sitten blogissani, mutta kukaan ei sitä noteerannut :(
Jos nyt kuitenkin paketin tahtoisit, käypä kurkkaamassa täältä!
Pakettien väsääminen ja lähettäminen on kivaa, joten laittaisin  kovin mielelläni jotain postiin juuri sinulle!

Photo a Day 23

The wiew from here
 
Tässä vähän eri suunnasta näkymää. Tämä on talon maantienpuoleiselta sivustalta kohti naapurin taustalla häämöttävää saunaa. Tässä etualalla on meidän jättikokoinen tapionpöytä ja kartiovalkokuuset. taustalla tuija ja katajat. Tällä puolella ei oleskella koskaan, sillä vaikka maantielle on matkaa tästä n. 100 metriä, on se kuitenkin kiva olla pihan puolella suojaisemmalla piha-alueella.
 
Pojanpojat joskus kysyvätkin oikein erikseen luvan, saavatko käydä kiertämässä talon ympäri, kun tietävät, ettei tällä puolella leikitä ainakaan yksin koskaan.

Photo a Day 22

In my town
 
Siinähän se nököttää, Suomen kuudenneksi suurin kauppakeskus, Willa.
Minun kaupunkini keskusta on muuttunut aika radikaalisti Willan rakentamisen myötä.
On kiva, että on palveluita ydinkeskustassa ja työpaikkoja se varmasti toi lisää ainakin kaupan alalle.
Willa on niin massiivinen rakennelma, kun mukaan lasketaan Anttila ja Prisma, jotka yhdistettiin uuteen rakennelmaan, että mm. entinen paloasema sai väistyä alta pois.
Samoin vanha ja ruma (elementtihökötys) kaupungintalo ja valtion virastotalo.
 
Asun itse maalla, joskin aika lähellä kaupunkia. Kaupungissa on puolensa, mutta meillä täällä maalla on kuitenkin vaan niin rauhallista ja kaunista! Alle vartissa olen töissä, kymmenessä minuutissa keskustassa. Mikäs tässä on elellessä, omassa kodissa!

maanantai 22. lokakuuta 2012

Kymmenen kuvaa kesään

Näkymä pelloille ei ole muuttunut kovin radikaalisti. Ehkä kuitenkin syksyisempää on.
 

Ja toiseen suuntaan, sieltä ainakin lehtipuiden lehdet ovat poissa ja keijuangervot valmistautuvat talveen.
 

Photo a Day 21

Calm
 
Rukajärven Mättäisenlahti peilityynenä kesäiltana.
Todellista rauhaa, jonka seurauksena mitäpä muutakaan, kuin mielenrauhaa.

Photo a Day 20

4 o'clock
 
Oli kyseessä klo 4 yöllä tai klo 16 päivällä, minä nukuin.
 Koska ei ollut ketään kuvaamassa minua, päätin skannata isäni ottaman
kuvan vuodelta 1975.
Siinä minä olen rakkaan nukkumisharrastukseni parissa, pikkutyttönä.

lauantai 20. lokakuuta 2012

Tiukka ottelu: tauti vs. mummu

Olen kolmatta viikkoa kipeänä. Toinen antibioottikuuri. Ventolinea keuhkoputkia varten. Valtava väsymys. Yrtiän huomenna jaksaa haasteen parissa, tai oikeastaan parinkin. Nyt Maria Wern ja kuumaa mehua. Mukavaa lauantai-iltaa ja sunnuntaille auringonpaistetta! Palaillaan paremmissa voimissa!

perjantai 19. lokakuuta 2012

Photo a Day 19

Letters
 
Nämä kirjaimet olen ostanut Tigeristä. Aion joko maalata tai päällystää ne kauniilla kankaalla tai paperilla. En vaan osaa päättää, mitä teen. Tyypillistä.
Siinä on minun ja mieheni nimien alkukirjaimet. Paikaksi olen ajatellut sängyn päädyssä seinällä olevaa (luetaan tulevaa) tauluhyllyä. Kirjaimet ovat kivankokoisia ja tukevaa, ruskeaa pahvia.
 
Prismassa oli pienempiä alennuksessa ja niistä ostin jokaisen lapsen nimen alkukirjaimen, M, A ja P.
Niiden tulevaa paikkaa en ole vielää miettinyt tarkemmin.

torstai 18. lokakuuta 2012

Photo a Day 18

Made me smile today
 
Sain oppilaaltani viestin. Se oli kirjoitettu käsityöluokkani taululle minua varten.
Hymyni oli varmasti korvissa, sillä tähän työssäni tähtään! Toivon, että kässä on kaikille oppilailleni
kivaa ja innostavaa. Ilmapiiri tunneilla on tärkeä, jotta niistä jää hyvä mieli!
 

Clas Ohlsonilla - avajaispäivän riemua

Tänään, 18.10. meille hyvinkääläisille koitti "onni ja autuus". Tai no, ainakin meille aukesi Clas Ohlsonin myymälä, mutta eikös se ole aika lailla sama asia. Minun on vain mentävä sinne pahimpaan avajaisruuhkaan hakemaan sitä yhtä tuotetta, josta en pääse yli, enkä ympäri...

Omenasorvi on saatava! Miten voikin saada jostain keittiövälineestä päähänsä tällaisen "fiksaation"? Olen odottanut Kauppakeskus Willan kakkososan avajaisia kuin kuuta nousevaa, mutta siis pääasiassa omenasorvin vuoksi... Höh! No, kyllä sieltä varmaan lähtee mukaan muutakin kivaa. Mutta tämä on se syy, miksi sinne jonottelen. Willaan aukesi käsitykseni mukaan tänä aamuna yli 50 liikettä lisää, ja minä se vaan omenasorvin perään huokailen... No, kerron, kunhan olen käynyt, sainko sen ja sainko jotain muuta kivaa myös!

Photo a day 17

Fruit
 
Tokikaan tomaatti ei ole hedelmä, mutta kun se on niin hyvää! Korvaa mennen tullen monet ulkomaiset hedelmät. Nämä vihreät tomaatit poimin kotipihasta sisään punastumaan.

tiistai 16. lokakuuta 2012

Photo a day 16


Something I wrote.
Ystäväni -kirjan sivu vuodelta 1974

Nojatuolit "mekkoa" vailla

Minulla on kaksi vanhaa, funkkistyylistä nojatuolia. Niitä kai kutsutaan "k-tuoleiksi", ainakin jostain olen niin lukenut. Sellaiset tutunoloiset, topatut tuolit, joissa on puiset käsinojat. Ne on ostettu joskus vuosia, vuosia sitten eräästä vanhojen tavaroiden kaupasta. Päälliset olivat surkeat ja ennen käyttöönottoa verhoilutinkin ne gobeliinityyppisellä kankaalla.

Sitten melko tarkalleen 8 vuotta sitten meille muutti kissaherra Paavo. Paavo oli tullessaan neljän kuukauden ikäinen ja kiltti, kiva, luonnollisesti myös sisäsiisti. Kissoilla on kuitenkin valtava tarve teroittaa kynsiään johonkin. Arvannette jo tästä, että Paavo se päätti ottaa nämä minun kaksi tuoliani kynsien teroittamistarkoitukseen...

Syyllinen korvat luimussa


Gobeliinikankaaseen on kudottu kuvioita, meidän tapauksessamme nallekuosia, erivärisillä langoilla. No, nyt ne tuolit ovat kyllä mielenkiintoisen näköiset, kun tuo kissaherra on saanut irroitettua lankoja niin, että niissä näyttäisi olevan pörröinen helma. Hirveät, rumat, kauheat, inhottavat ja mitäs muita adjektiiveja keksinkään, sellaiset ne nykyään ovat.

Istun mielelläni tässä tilassa, joka piirustusten mukaan on talomme ns. arkiolohuone. Se on eräänlainen eteisen jatke, tila, joka jää keittiön ja olohuoneen väliin. Se on avoin, joten siitä on hyvä näkö- ja kuuloyhteys sekä eteiseen, keittiöön, että myös olohuoneeseen. Olen huomannut, että siinä tilassa monesti istuvat myös vieraat, koska se on jotenkin vaan niin toimiva ja hyvä paikka. Siinä on myös kastettu meidän kuopus ja kaksi lastenlasta, sillä siihen mahtuu kivasti kastepöydän ympärille väkeä.

Verhoilijalla teetettynä tuolien kunnostukselle tulisi aika lailla hintaa, enkä nyt uudelleen taida raaskia sitä ihan äkkiä teettää. Käsinojat ovat kuitenkin kiinni tuolissa siten, että niiden ruuvit ovat toppatun osan sisällä, ulkopuolelta niitä ei saa auki. Pitäisi siis repiä tuolin taustakangas auki, irrottaa fyllejä sieltä ja sitten vasta saisin käsinojat pois. Ei kiitos! En uskalla itse kajota niihin mitenkään.

Nyt lopultakin olen päättänyt ommella näille tuoleille irtohuput. Kangaskin on  jo löytynyt, huonekalukangas, eikä edes pahan hintainen. Se on pestävää, kestävää ja ihan kivan tuntuista. Kankaasta ei lähde sellaisia irtolanganpäitä, joita gobeliinista lähti koko ajan kissan kynsissä. Nyt pitäisi vaan tehdä kaava, jolla alan huppuja tekemään.... Olen kyllä käsityöihminen henkeen ja vereen, mutta joku tässä nyt vaan tökkii. Homma ei käynnisty, idea ei etene työstöasteelle, rattaat kihnuttavat tyhjää ja harmitus on suuri koko ajan.

Tässä vastaavanmallinen tuoli


Niinpä ajattelin, että julkistamalla tämän nojatuolien uusi mekko -projektin, saan siihen erilaista kipinää. Oiskohan niin, että joku haluaisi nähdä valmiit huput/mekot tuolien päällä...? Nyt kun sen kerroin teille lukijoilleni, on minun ilmeisen pakko myös toteuttaa jumittava projektini, jotten joudu antamaan näitä tuttuja vanhoja meriselityksiä... "En ole ehtinyt, ei löydy kangasta jne."


Nyt ne huput työn alle ja äkkiä! Haluan näyttää, että ne onnistuvat, niistä tulee kivat ja että tuolit ovat entistäkin mukavammat huputettuina! Lupaan siis kuvia valmiista tuoleista, eikä siihen saa enää mennä kauaa!

maanantai 15. lokakuuta 2012

Photo a day 15

Dinnertime
 
Margareta-pizza lempipizzeriastani Interistä. Nami, nami!

sunnuntai 14. lokakuuta 2012

Photo a day 14


Makes you laugh
 
Nämä pikkuihmiset saavat mummun aina nauramaan!

lauantai 13. lokakuuta 2012

Paketteja työn alla

Täällä käy armoton rapina vähän väliä. Ei, en ole karkki- tai sipsipussilla, niin kuin joku voisi luulla. Olen pakkaamassa! En ole myöskään muuttamassa, vaan pakkaan lähteviä paketteja... Tuossa ne nyt ovat viimein valmiina, kääreet päälle vaan ja maanantaina matkaan!

Paketti yksi on matkalla salaiselle marttaystävälleni! Lokakuun paketin teemana oli tuoda valoa syksyn pimeyteen. Toivon, että paketistani ystävä löytää itselleen valoa ja iloa!

Toinen paketti puolestaan on lähdössä salaiselle jouluystävälleni! Se onkin vasta ensimmäinen ja hartaasti toivon, että hän ilahtuu pakettini sisällöstä! Kuvia näistä paketeista en voi laittaa, sillä silloinhan paljastuisi myös, keneltä paketit ovat peräisin. Tässä vaiheessa on äärettömän salaista vielä, emme siis kerro lähettäjää!

Hyvää viikonloppua kaikille teille! Erityisen hyvää heille, jotka odottelevat pakettejaan!

Photo a day 13

Landscape
 
Maisemakuva Kuusamosta, Käylänkoskelta, jossa vesi oli heinäkuussa tavallista korkeammalla.

perjantai 12. lokakuuta 2012

Photo a day 12

On the table
 
Keittiönpöydällä oli valtava sekalainen romukasa, sillä tyhjensin keittiön häpeäpilkun, romulaatikon sisällön siihen. Perkasin tavarat, heitin osan roskiin, osan palautin paikoilleen, työkalut palautin autotalliin ja kaikeksi onneksi vielä löysin yhden Ikeasta ostamani lokerikon sinne romulaatikkoon pitämään aisoissa sinne jääneet tavarat! Olen ylpeä suorituksestani!
 

torstai 11. lokakuuta 2012

Ikea haaste

Monissa blogeissa on näkynyt IKEA-haaste, jossa tulee kertoa kolme tuotetta jotka haluaisi itselleen, sekä yhden tuotteen josta arvelee tulevan seuraava Ikea-hitti.
 
Tämän Hemnäs-lipaston oikeasti tarvitsisin makuuhuoneen ikkunan alle. Lisää säilytystilaa ja kaunis tuo sopisi tyyliltään mielestäni mainiosti.
 
Näitä Hemnäs-sivupöytiä ottaisin kaksi, yöpöydiksi sängyn molemmin puolin. Se on itse asiassa tarjouksessa, joten matka suuntautunee pikapuoliin Ikeaan.

Tämä Maskrosa-valaisin sopisi meille ompeluhuoneeseen, jossa on meneillään kaaos, alkamassa remontti. En aiemmin tykännyt tästä, mutta yhtäkkiä se vaan kolahti. Se on jotenkin tosi ilmava!

The hitti, niin kuin monen muunkin mielestä, voisi olla tämä Råskog-tarjoiluvaunu! Se on aika jännä ja edullinenkin mielestäni hinnaltaan. Sopisi moneen eri käyttöönkin. Ehkä jopa meille...

Tämä lienee kiertänyt tosiaan jo aika laajalti, mutta jos ette vielä ole tähän haasteeseen osallistuneet, ottakaa osaa ja valitkaa virtuaalisesti kuvastosta suosikkinne!


 

Photo a day 11

Something close-up
 
Huovutettuja kukkia helmikoristeilla, niin läheltä kuin olen onnistunut kuvaamaan.

Photo a day 10

Kaipaus
 
Minulla on lasimaljassa kiviä, joita keräsin jokirannasta Näätämön kesäreissulla.
Lapin lumo - sitä en voi vastustaa.
Kaipaus jää joka kesä.

keskiviikko 10. lokakuuta 2012

Salainen marttaystäväni yllätti

Menin äsken LVI-miehen lähdettyä käymään postilaatikolla, sillä olen odottanut yhtä kirjettä jo kauan. Ei tullut tänäänkään. Laatikossa oli kuitenkin ihanaa postía minulle!


Kuori oli itse askarreltu ja hieno se olikin. Piti leikata auki varovasti, etten pilaa kuorta.



Takaakin kuori oli täynnä kaikkea kivaa, ohje vadelmapiirakkaan ja kauniita kuvia.


Sisältä paljastui mm. ohjeita erilaisiin kahvijuomiin, kuumiin ja terästettyihin... Oli myös tietoa kierrätyskeskuksen toiminnasta pääkaupunkiseudulla, ihana, lämminhenkinen kortti ja salaperäinen pikkupaketti.


Sisältä löytyi kiva kierrätysavaimenperä ja paketti oli kiinnitetty koristelluilla klemmareilla.

Olipa iloinen yllätys, sairaslomapäivän kohokohta! Salainen marttaystäväni mainitsi, ettei päässyt kommentoimaan blogiani, joten poistin sieltä sen ärsyttävän kyselyn, jossa pitää tihrustaa, mikä numero ja mikä sana on kyseessä! Toivottavasti nyt pääset, ihana ystäväiseni!

Tervetuloa myös kaikille uusille lukijoille, joita on nyt ilmestynyt mukaan! Olen iloinen jokaisesta, joka haluaa ajatuksiani lukea!

 

Lämminvesivaraaja

Meillä hajosi viime viikon keskiviikkona lämminvesivaraaja. Suihkuun ei siis pääse. Saunalle, kylpyhuoneeseen ja pikku vessaan ei tule lämmintä vettä. Keittiöön, kodinhoitohuoneeseen ja eteisen vessaan, vierasvessaksi sitä kutsutaan meillä, tulee lämmintä vettä toisesta varaajasta, joka sijaitsee aivan eripuolella taloa.

LVI-mies tulee tänään iltapäivällä asentamaan uuden varaajan tuon 20 vuotta hyvin palvelleen tilalle. Hän lupasi ilmestyä kolmen maissa. Hmm! Vieras ihminen tulossa taloon... Mitäs sitä sitten muuta emäntä ajattelisikaan, kuin nurkissa vilistäviä villakoiria... Ei muuta kuin mars imuroimaan vaan! Eihän toki työtään tekevää ammattimiestä voi laittaa kykkimään villakoirien keskellä...

Joskus mietin kaverini äitiä, jolla kävi jo aikaa sitten siivooja kotona parin viikon välein. Edellisenä päivänä ennen siivoojan tuloa tällä rouvalla oli kova kiire. Arvatkaapa miksi? No, hänen piti ehtiä siivota koko huusholli, ettei siivooja näe, mikä sotku heillä (mukamas) oli. Olen varmaan itse pitkälti samanlainen silmänpalvoja. Kun tiedän vieraita olevan tulossa, yritän parhaani mukaan saada kodin näyttämään siltä, että se on (mukamas) aina yhtä siisti... Noloa myöntää, mutta ei se ole!


Siinähän se varaaja nököttää saunan pukutilassa. Yrittää reppana kovasti maastoutua tuon komeron ja pesuhuoneen laatoitetun seinänpätkän väliin, mutta kyllä se on löydetty! Minä paljastan sen sijainnin nyt teille, ennen kuin se lähtee lämminvesivaraajien omaan taivaaseen. Illalla tuossa samaisessa välikössä asuu uusi varaaja, jolle voisin antaa nimeksi Ropponen sen ystävällisen LVI-miehen mukaan!